Ulkopoliittinen Vaalikone 2011

1. Maahanmuuttoa pitää rajoittaa merkittävästi.

Vuonna 2009 Suomessa asuvien ulkomaalaisten lukumäärä nousi 12 463 ihmisellä. Suurimmat ulkomaalaisryhmät Suomessa ovat venäläiset (28 400) virolaiset (25 300), ruotsalaiset (8600) ja somalialaiset (5600). Kokonaisuudessaan Suomen väestöstä maahanmuuttajia on 2,5 prosenttia.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Tulevaisuudessa Suomessa tulee vastaan merkittävä työvoimapula etenkin sosiaali- ja terveysalalla. Maahanmuutto on ainoa realistinen keino vastata tähän. Esimerkkinä mainittakoon, että jos nykyinen sukupuolten seggregaatio työmarkkinoilla jatkuisi nykyisellään, joka viidennen naisen tulisi kouluttautua lähihoitajaksi. Tämä on täysin mahdotonta.

2. Suomen tulisi ottaa vastaan huomattavasti enemmän kiintiöpakolaisia YK:n pakolaisleireiltä.

Vuonna 2009 Suomi vastaanotti leireiltä 727 pakolaista, joista enemmistö oli kongolaisia, irakilaisia ja burmalaisia. Ruotsi otti leireiltä 1900 pakolaista, Norja 1200, Tanska 500 ja Islanti 30.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Pakolaisten osalta Suomen on kannettava oma globaali vastuunsa hädänalaisista ihmisistä. Suomen pakolaismäärät ovat melko matalia verrattuna muihin EU-maihin. Suomen pakolaiskiintiön nostaminen toimisi hyvänä esimerkkinä EU:ssa.

3. Suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi on tärkeämpää osoittaa rahaa kriisinhallintaan, rauhan rakentamiseen ja kehitysyhteistyöhön kuin Suomen aseelliseen puolustukseen.

Jotkut näkevät kehitysyhteistyön rauhantyönä, koska köyhyyttä vähentämällä se ehkäisee yhteiskunnallista epävakautta, konflikteja ja terrorismia. Toisten mielestä paras turvatakuu Suomelle on aseellinen puolustus.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Kansainvälinen hyvinvoinnnin ja ihmisoikeuksien edistäminen ehkäisee turvallisuusriskejä aiheuttavaa radikalisoitumista ja globaalia oikeudenmukaisuuden tunnetta. Suomen on otettava vahvasti osaa kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin ja rauhansovitteluun. Nykymuotoinen asevelvollisuusarmeija ei vastaa Suomen realistisiin turvallisuusuhkiin.

4. Suomalaisia rauhanturvaajia voidaan käyttää tukemaan laillista hallitusta väkivaltaisten ryhmien nujertamisessa, kun kriisinhallintaoperaatio on saanut kansainvälisen valtuutuksen.

Perinteisesti suomalaiset rauhanturvaajat ovat osallistuneet operaatioihin, jotka konfliktin kumpikin pääosapuoli on hyväksynyt. Nykyisin tällaisia operaatioita kuitenkin on harvoin, ja usein suomalaisjoukot tukevat laillisten hallitusten toimia esimerkiksi rikollisryhmiä tai vastarintaliikkeitä vastaan.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

5. Lähi-idän konfliktia koskevissa kannanotoissaan ja toimissaan Suomen ja EU:n tulisi muuttaa kriittisemmäksi suhtautumistaan Israeliin.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Lähi-idän konfliktin osalta rauhaa ei tulla rakentamaan keskittymällä kummankaan osapuolen tuomitsemiseen. Vaikka Israelin ja Palestiinan välillä ei vallitse tasa-arvoinen tilanne ihmisoikeuksien, sotilaallisen ja tasa-arvon kannalta, yksittäisen osapuolen voimakas tuomitseminen voi johtaa lähinnä aggressiiviseen puolustuskantaan. Olennaista on pyrkiä edistämään ihmisoikeuksia, poliittisia oikeuksia, taloutta ja etenkin mahdollisuutta inhimillisiin elinoloihin kaikilla hallinnollisilla alueilla. Tämä olisi omiaan vähentämään osapuolten välistä radikalisoitumista ja edellytys kestävälle rauhalle. Selkeät ihmisoikeusrikkomukset tulee kuitenkin tuomita jyrkästi, harjoittipa niitä kumpi osapuolista tahansa.

6. Pienaseita koskevia sääntöjä pitää huomattavasti tiukentaa niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Pienaseet aiheuttavat tragedioita Suomessa ja kehitysmaissa. Suomen aselupalakia tiukennettiin jonkin verran lokakuussa 2010. Kansainvälisellä asekauppasopimuksella voitaisiin estää aseiden myynti maille, joissa riski aseiden käytöstä ihmisoikeusloukkauksiin on huomattava.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Pienaseita koskeva lainsäädäntö voidaan saattaa nykypäivään turvaten samalla turvalliset edellytykset ampumaurheilulle.

7. Minkälaista yhteistyötä Suomen pitäisi mielestänne tehdä Naton kanssa?

• Ei minkäänlaista tai nykyistä rajatumpaa
• Yhteistyö pitää säilyttää nykytasolla: osallistutaan harjoituksiin, sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin ja materiaaliyhteistyöhön.
• Yhteistyötä pitää tiivistää esimerkiksi osallistumalla täysimääräisesti Naton nopean toiminnan joukkojen toimintaan ja Baltian ilmavalvontaan.
• Liittyä täysjäseneksi

Ehdokkaan kommentti

Tehokkainta rauhanpolitiikkaa on kriisien ennaltaehkäisy. Nykyisellään NATO:n kriisinhallintaan osallistuminen on tehokasta kriisinhallintaa ja useiden maiden äkkinäinen vetäytyminen esimerkiksi Afganistanista tarkoittaisi humanitaarista katastrofia. Suhtaudun myönteisesti myös tuleviin kriisinhallintaoperaatioihin sikäli kun ne ovat kansainvälisesti hyväksyttyjä. Nopean toiminnan joukkoihin suhtaudun kriittisesti. Pitkäaikaista kokemusta joukkojen toiminnasta ei ole ja NRF-joukot hakevat suuntaansa kuten NATO kokonaisuudessaankin. NATO:n täysjäsenyyteen suhtaudun erittäin kielteisesti. NATO on kylmän sodan aikainen sotilasliitto ja sen sopeutumisessa nykyaikaisesti kansainvälisesti hyväksyttäväksi kriisinhallintaorganisaatioksi on vielä valtavan pitkä matka.

8. Miten vastuu ilmastopäästöjen vähentämisestä tulisi jakaa globaalisti?

Ilmastonmuutos johtuu teollisuusmaiden historiallisista päästöistä. Yksi suomalainen aiheuttaa edelleen kymmenen kertaa enemmän päästöjä kuin yksi intialainen. Kehitysmaiden mielestä niiden pitää saada keskittyä köyhyyden vähentämiseen. Kokonaisuudessaan kehitysmaiden päästöt ovat kuitenkin jo nousseet puoleen koko maailman päästöistä.

• Vastuu kuuluu teollisuusmaille. Niiden pitää vähentää päästöjään ja rahoittaa ilmastotyötä kehitysmaissa. Myös vauraimpien kehitysmaiden on raportoitava päästöistään.
• Päävastuu kuuluu teollisuusmaille, mutta myös vauraimpien kehitysmaiden on rajoitettava päästöjensä kasvua.
• Kaikkien maiden pitää vähentää päästöjään.
• Päästörajoituksia ei tarvita.

Ehdokkaan kommentti

Päävastuullisia ovat teollisuusmaat, sillä nämä kasvihuonepäästöjään ovat pisimpään tuottaneetkin. Lisäksi kuilu päästöissä henkilöä kohden tuotetuissa kasvihuonepäästöissä teollisuusmaiden ja vauraimpien kehitysmaiden välillä on merkittävä. Kööpenhaminen ilmastoneuvotteluissa alkoi olla vahvoja merkkejä siitä, että vauraammat kehitysmaat haluaisivat jarruttaa ilmastosovun syntymistä. Ilmiö syntyi aiheellisesti huolesta: Kiina, Brasilia ja eräät muut alkavat saavuttaa teollisuusmaiden päästötasoa. Näiltä mailta on voitava edellyttää yhtälaisesti sopeutumista vähähiilisieen talouteen.

9. Suomeen on säädettävä ilmastolaki, joka vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Vuosittaisiin päästöleikkauksiin velvoittava laki estäisi hallituksia vierittämästä vastuuta seuraaville hallituksille ja sukupolville. Kahden asteen tavoitteen saavuttaminen edellyttää teollisuusmailta yli 95 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2050 mennessä. Lain kannattajien mielestä laki auttaisi toteuttamaan tulevien vuosikymmenten päästövähennykset ennakoitavasti ja johdonmukaisesti.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

10. Seuraavan eduskunnan tulee myöntää lisää ydinvoimalupia.

Eduskunta myönsi heinäkuussa 2010 kaksi lupaa ydinvoimalaitosten rakentamiselle. On mahdollista, että seuraavalla hallituskaudella päätetään jälleen uusista ydinvoimaluvista. Päätöksillä on kansainvälistäkin merkitystä: ydinvoiman rakentamista harkitaan lukuisissa teollisuus- ja kehitysmaissa ja Suomen toimia seurataan tarkasti.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Edellisten hyväksyttyjen kahden uuden ydinvoimalan arvioidaan laskevan Suomen päästöjä noin viisi prosenttia. Samalla ne tekevät todennäköisesti uusiutuvan energian tavoitteen ja energiatehokkuuden parantamisen entistä vaikeamaksi. Kokonaisuudessaan voidaan siis arvioida näiden jo kahden luvitetun ydinvoimalan aiheuttavan lisää kasvihuonepäästöjä dumbaten samalla lähinnä vientiin Nordpooliin halpaa ydinsähköä mikä osaltaa vähentää muiden pohjoismaiden halukkuutta investoida uusiutuvaan energiaan. Uudet ydinvoimaluvat tästä eteenpäin menisivät yhä edelleen täysin sähkön vientiin mitä ei voida hyväksyä.

11. Suomen politiikan päätavoitteena ei pidä olla talouskasvu.

Talouskasvu kuormittaa luontoa, sillä talous ja luonnonvarojen kulutus kasvavat Suomessa rinta rinnan. Työllisyyden säilyttäminen ilman kasvua kuitenkin vaatisi työn uudelleenjakoa. Ihmisten hyvinvointiin vaikuttaa talouskasvun lisäksi esimerkiksi tulonjako, vapaa-ajan määrä ja turvallisuus.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Suomen politiikan päätavoitteena tulee olla hyvinvointi ja onnellisuus. Talouskasvulla voi olla oma osuutensa tässä tavoitteessa. Julkinen sektori kamppailee tällä hetkellä merkittävän rahoitusvajeen, joka näyttäisi vaativan merkittäviä leikkauksia ja verotulojen kasvua. Suomen rahoitus riippuu sisämarkkinoidemme koosta johtuen pitkälti viennistä. Turvataksemme hyvinvoivan Suomen meidän tulee olla kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja kehittää vientiämme. Talouskasvulla on myös varjopuolensa: ympäristöongelmat. Ympäristöongelmia tulee kuitenkin hallita rajoittamalla täsmällisesti haitallista kulutusta ja tuotantoa - ei kaikkea partureista hierojiin.

12. Suomen tulee nostaa kehitysyhteistyövarat 0,7 prosenttiin kansantaloudesta vuoteen 2015 mennessä.

Suomi on sitoutunut tähän tavoitteeseen YK:ssa ja EU:ssa. Tavoitteen on saavuttanut viisi maata: Ruotsi, Norja, Tanska, Alankomaat ja Luxemburg. Suomen apu on viime vuosina kasvanut ja vastasi 0,54 prosenttia kansantaloudesta vuonna 2009. 0,7 prosentin saavuttaminen vuonna 2015 vaatisi nykyisten kasvuennusteiden mukaan 1,5 miljardia euroa.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Eikä tämän tavoitteen voisi lopulta laittaa täytäntöön. On kuitenkin kampanjoitu jo niin pitkään.

13. Suomen pitää kehitysyhteistyössään erityisesti korostaa ehkäisy- ja aborttioikeuksien, äitiysterveyden ja seksuaalikasvatuksen parantamista.

Naisten oikeuksien ja terveyden vahvistaminen on osan mielestä tärkein tavoite ja väline köyhyyden ja väestönkasvun vähentämisessä. Toiset katsovat, että nämä moraalisesti, uskonnollisesti ja kulttuurisesti sensitiiviset kysymykset ovat kunkin maan sisäisiä asioita tai että kehitysyhteistyöllä on muita tärkeämpiä tavoitteita.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Yllämainitut ovat erittäin tärkeitä tavoitteita, mutta tuskin koko kehityspolitiikan kärki. Yhtälailla toimeentulo, terveys ja muut tavoitteet ovat tärkeitä ja projektikohtaisesti määriteltävissä. Perhesuunnittelussa eräs tärkeimmistä keinoista on valistuksen ja ehkäisyn lisäksi naisten työllisyyden ja yhteiskunnalisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen.

14. Ostatko Reilun kaupan tuotteita?

Reilu kauppa pyrkii parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Kriitikot katsovat, ettei Reilun kaupan järjestelmä toimi tai ettei tuotemerkeillä voi muuttaa maailmaa kestävällä tavalla.

• Aina voidessani ja suosittelen tuotteita työpaikalle ja ystävilleni
• Usein
• Satunnaisesti
• En käytä Reilun kaupan tuotteita

Ehdokkaan kommentti

Reilu kauppa on tällä hetkellä vastuullisin käytössä olevista kehityspolitiikkaan liittyvistä sertifikaateista.

15. Julkisilla varoilla tulee ostaa tuotteet mahdollisimman edullisesti, vaikka olisi mahdollista, että ne on tuotettu epäeettisesti.

Verovarojen säästämiseksi julkiset hankinnat tehdään yleensä mahdollisimman edullisesti. Valtio, kunnat ja seurakunnat tekevät vuosittain hankintoja 27 miljardilla eurolla. Kehitysmaista tulevien tuotteiden osuus on nopeassa kasvussa. Osa niistä tuotetaan heikoissa työoloissa tai jopa lapsityövoimalla.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Julkinen sektori toimii vähintään kaksinaismoralistisesti hankkiessaan tuotteita, joiden tiedetään olevan täysin arvomaailmamme vastaisia.

16. Kansainvälinen pörssivero kannattaa ottaa käyttöön.

Rahoitusmarkkinoiden liiallisen verotuksen ja sääntelyn pelätään vähentävän ihmisten ja yritysten lainansaantia ja yleistä talouskasvua. Toisaalta arvioidaan, että pörssivero vähentäisi keinottelua ja vakauttaisi rahoitusmarkkinoita. Verotulojen arvioidaan nousevan jopa 600 miljardiin euroon vuodessa, jos 0,05 prosentin vero valuutta-, osake- ja johdannaiskaupalle olisi maailmanlaajuinen.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Kannatan myös Tobinin veroa. Sijoitustoiminna tulee olla vastuullista sijoittamista, ei inhimillisiin kriiseihin johtavaa keinottelua.

17. Yritysten yhteiskuntavastuusta tarvitaan sitovampia kansainvälisiä sääntöjä.

Monien maiden ympäristö-, työ- ja ihmisoikeuslaeissa on aukkoja ja lukuisat yritykset ovat kehittäneet omia eettisiä sääntöjä. Joidenkin mielestä tarvitaan sitovia kansainvälisiä sääntöjä, jotka määrittelevät yritysten minimivelvollisuudet eri puolilla maailmaa ja rajoittavat hikipajoja, saastuttamista ja muuta epäreilua kilpailua. Toisten mielestä sääntelyä ei pidä lisätä.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Tämä on monimutkainen aihepiiri, jossa EU:lla on tällä hetkellä suurin toimivalta. Selvää on se, että ei me EU:ssakaan hyväksytä ihan millaisia työoloja tai saastuttamista tahansa. Miksi sitten pitäisi hyväksyä tuontitavaralle vastaavaa.

18. Suomen tulee pyrkiä puhtaaseen vapaakauppaan niin maatalous-, palvelu- kuin teollisuustuotteissa.

Vapaakauppa tarkoittaa tullien, tuotantomääriin vaikuttavien tukiaisten ja muiden kaupan esteiden poistamista.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Monet teollisuusmaat ovat päässeet vauraaseen asemaansa protektionistisen politiikan ansiosta ja toisaalta vapaakaupan vaatiminen kehitysmaihin on johtanut katastrofeihin. Tiettyyn pisteeseen asti meidän tulee sallia oman talouden suojeleminen alikehittyneille maille. Teollisuusmaiden taloudelliselle protektionismille en näe tarvetta, mutta tuoteturvallisuus, ympäristö, työolot ja muut tekijät pitää silti voida ottaa huomioon tuontisäännöksissä.

19. Tulisiko Suomen tuoda Venäjän politiikassaan vahvemmin esiin ihmisoikeuksien ja demokraattisten oikeuksien tila Venäjällä?

• Kyllä, Suomen ulkopolitiikan tulee heijastella tärkeäksi koettuja arvoja. Demokraattisempi Venäjä on myös luotettavampi yhteistyöpartneri.
• Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa.
• Ei, Suomen idänpolitiikan tulisi perustua rationaaliseen taloudellisten etujen tavoitteluun.
• Ei, Venäjän tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle.

Ehdokkaan kommentti

Suomella on vahvat idänsuhteet ja molemmat osapuolet ovat toisilleen tärkeitä kauppakumppaneina. Suomella on erittäin hyvä asema tuoda esille Venäjän ihmisoikeusongelmia ja painostaa Venäjää puuttumaan loukkauksiin.