Ulkopoliittinen Vaalikone 2011

1. Maahanmuuttoa pitää rajoittaa merkittävästi.

Vuonna 2009 Suomessa asuvien ulkomaalaisten lukumäärä nousi 12 463 ihmisellä. Suurimmat ulkomaalaisryhmät Suomessa ovat venäläiset (28 400) virolaiset (25 300), ruotsalaiset (8600) ja somalialaiset (5600). Kokonaisuudessaan Suomen väestöstä maahanmuuttajia on 2,5 prosenttia.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Kuten luvuista voi huomata, maahanmuuttajien osuus väestöstä on Suomessa edelleen pieni. Tärkeää on huolehtia Suomeen tulevista maahanmuuttajista niin, että heillä on aidot mahdollisuudet kotoutua yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi. Riittävä kielikoulutus on a ja o maahanmuuttajan työllistymiselle, ja vastaavasti peruskoulussa on huolehdittava maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen oppimisesta. On myös nykyistä paremmin paneuduttava asuntopolitiikan keinoin siihen, etteivät esim. koulut jakaudu maahanmuuttajavaltaisiin ja kantaväestövaltaisiin.

2. Suomen tulisi ottaa vastaan huomattavasti enemmän kiintiöpakolaisia YK:n pakolaisleireiltä.

Vuonna 2009 Suomi vastaanotti leireiltä 727 pakolaista, joista enemmistö oli kongolaisia, irakilaisia ja burmalaisia. Ruotsi otti leireiltä 1900 pakolaista, Norja 1200, Tanska 500 ja Islanti 30.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

On Suomen eettinen velvollisuus ottaa vastaan kohtuullinen määrä kiintiöpakolaisia. Pakolaisuus on aina seuraus akuutista ja vakavasta kriisistä, jonka hoitaminen vaatii kansainvälistä vastuunottoa. Kestävintä on tietysti ennalta ehkäistä kriisien syntymistä. Suomen pakolaiskiintiötä olisi varaa jopa nostaa esimerkiksi 750 pakolaiseen. Samalla valtion olis kuitenkin kasvatettava tukeaan niille kunnille, joihin pakolaiset sijoittuvat. Nykyinen valtion tuki on liian pieni.

3. Suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi on tärkeämpää osoittaa rahaa kriisinhallintaan, rauhan rakentamiseen ja kehitysyhteistyöhön kuin Suomen aseelliseen puolustukseen.

Jotkut näkevät kehitysyhteistyön rauhantyönä, koska köyhyyttä vähentämällä se ehkäisee yhteiskunnallista epävakautta, konflikteja ja terrorismia. Toisten mielestä paras turvatakuu Suomelle on aseellinen puolustus.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

On totta, että juuri tällä hetkellä Suomen merkittävimmät turvallisuusuhkat eivät tunnu olevan sotilaallisia, ja että puolustusmäärärahojen kohdentamisessa tulisi ns. uudet uhkat (kuten ympäristöonnettomuudet) ottaa huomioon nykyistä paremmin. Kestävintä turvallisuuspolitiikkaa on vähentää maailmanlaajuista eriarvoisuutta, poistaa köyhyyttä kehitysmaista, edistää ihmisoikeuksien kunnioittamista kaikkialla ja ehkäistä ympäristöonnettomuuksia pitkäjänteisellä ympäristöpolitiikalla. Myös siviilikriisinhallinta ja kansainvälinen aseriisunta ovat keskeisiä rauhan rakentamisen ja turvallisuuden kannalta.

4. Suomalaisia rauhanturvaajia voidaan käyttää tukemaan laillista hallitusta väkivaltaisten ryhmien nujertamisessa, kun kriisinhallintaoperaatio on saanut kansainvälisen valtuutuksen.

Perinteisesti suomalaiset rauhanturvaajat ovat osallistuneet operaatioihin, jotka konfliktin kumpikin pääosapuoli on hyväksynyt. Nykyisin tällaisia operaatioita kuitenkin on harvoin, ja usein suomalaisjoukot tukevat laillisten hallitusten toimia esimerkiksi rikollisryhmiä tai vastarintaliikkeitä vastaan.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Suomalaisten rauhanturvajoukkojen lähettäminen on aina punnittava hyvin tarkkaan. "Laillisen hallituksen" määritteleminen voi olla joskus vaikeaa. Perusteluissa mainittu ”kansainvälinen valtuutus” on toisaalta hyvin olennainen kriteeri rauhanturvajoukkojen käyttämiselle. Osallistumisen ensisijaisena kriteerinä tulee olla se, että estetään siviileihin kohdistuva väkivalta.

5. Lähi-idän konfliktia koskevissa kannanotoissaan ja toimissaan Suomen ja EU:n tulisi muuttaa kriittisemmäksi suhtautumistaan Israeliin.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

EU:n poliittinen rooli voisi olla vielä nykyistä aktiivisempi (ja esimerkiksi asekauppaa Israelin kanssa ei pitäisi missään tapauksessa olla!).

6. Pienaseita koskevia sääntöjä pitää huomattavasti tiukentaa niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Pienaseet aiheuttavat tragedioita Suomessa ja kehitysmaissa. Suomen aselupalakia tiukennettiin jonkin verran lokakuussa 2010. Kansainvälisellä asekauppasopimuksella voitaisiin estää aseiden myynti maille, joissa riski aseiden käytöstä ihmisoikeusloukkauksiin on huomattava.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Pienasepolitiikkaa tulee kiristää kaikkialla maailmassa, ja Suomen on mm. toimittava aktiivisesti, jotta saadaan aikaan kansainvälinen sopimus pienaseiden kaupankäynnin kieltämisestä. Varastetut ja vääriin käsiin joutuneet aseet aiheuttavat vuosittaain lukemattomia turhia kuolemia.

7. Minkälaista yhteistyötä Suomen pitäisi mielestänne tehdä Naton kanssa?

• Ei minkäänlaista tai nykyistä rajatumpaa
• Yhteistyö pitää säilyttää nykytasolla: osallistutaan harjoituksiin, sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin ja materiaaliyhteistyöhön.
• Yhteistyötä pitää tiivistää esimerkiksi osallistumalla täysimääräisesti Naton nopean toiminnan joukkojen toimintaan ja Baltian ilmavalvontaan.
• Liittyä täysjäseneksi

Ehdokkaan kommentti

Liittoutumattomuus on Suomelle edelleen järkevin valinta. Liittymällä Natoon Suomi vain joutuisi toisen suurvallan pelinappulaksi.

8. Miten vastuu ilmastopäästöjen vähentämisestä tulisi jakaa globaalisti?

Ilmastonmuutos johtuu teollisuusmaiden historiallisista päästöistä. Yksi suomalainen aiheuttaa edelleen kymmenen kertaa enemmän päästöjä kuin yksi intialainen. Kehitysmaiden mielestä niiden pitää saada keskittyä köyhyyden vähentämiseen. Kokonaisuudessaan kehitysmaiden päästöt ovat kuitenkin jo nousseet puoleen koko maailman päästöistä.

• Vastuu kuuluu teollisuusmaille. Niiden pitää vähentää päästöjään ja rahoittaa ilmastotyötä kehitysmaissa. Myös vauraimpien kehitysmaiden on raportoitava päästöistään.
• Päävastuu kuuluu teollisuusmaille, mutta myös vauraimpien kehitysmaiden on rajoitettava päästöjensä kasvua.
• Kaikkien maiden pitää vähentää päästöjään.
• Päästörajoituksia ei tarvita.

Ehdokkaan kommentti

Päävastuu on vaurailla teollisuusmailla, joilla on myös paremmat taloudelliset edellytykset ja osaamista ilmastopäästöjen vähentämiseen kuin kehitysmailla. Toisaalta myös nopeasti kehittyvät kehitysmaat on välttämätöntä saada mukaan päästöjen rajoittamiseen.

9. Suomeen on säädettävä ilmastolaki, joka vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Vuosittaisiin päästöleikkauksiin velvoittava laki estäisi hallituksia vierittämästä vastuuta seuraaville hallituksille ja sukupolville. Kahden asteen tavoitteen saavuttaminen edellyttää teollisuusmailta yli 95 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2050 mennessä. Lain kannattajien mielestä laki auttaisi toteuttamaan tulevien vuosikymmenten päästövähennykset ennakoitavasti ja johdonmukaisesti.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Ilmastonmuutos on meidän aikamme vakavin uhka. Sen vuoksi voi todeta, että valtiovallan tehtävänä on säätää laki, joka ottaa tilanteesta vastuun ja ohjaa kestäviin ja todellisiin päästövähennystavoitteisiin. Suomen - samoin kuin EU:n ja koko maailman - pitää ottaa nykyistä kunnianhimoisemmat tavoitteet päästörajoitusten suhteen. Laki pakottaa innovatiivisuuteen energiaa säästävien keinojen etsimisessä ja takaa jatkuvat panostukset vihreän energian kehittämiseen.

10. Seuraavan eduskunnan tulee myöntää lisää ydinvoimalupia.

Eduskunta myönsi heinäkuussa 2010 kaksi lupaa ydinvoimalaitosten rakentamiselle. On mahdollista, että seuraavalla hallituskaudella päätetään jälleen uusista ydinvoimaluvista. Päätöksillä on kansainvälistäkin merkitystä: ydinvoiman rakentamista harkitaan lukuisissa teollisuus- ja kehitysmaissa ja Suomen toimia seurataan tarkasti.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Äänestin ydinvoimaa vastaan tällä hallituskaudella ja äänestäisin vastakin. Ydinvoiman tuottamiseen liittyy ympäristö- ja turvallisuusriskejä ja uraani on lisäksi ehtyvä luonnonvara. Lisäksi suuret panostukset ydinvoimaan vähentävät panostuksia uusiutuvan energian kehittämiseen. Ydinenergian sijasta kannattaa panostaa energiatehokkuuteen (joka on kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä) sekä uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen.

11. Suomen politiikan päätavoitteena ei pidä olla talouskasvu.

Talouskasvu kuormittaa luontoa, sillä talous ja luonnonvarojen kulutus kasvavat Suomessa rinta rinnan. Työllisyyden säilyttäminen ilman kasvua kuitenkin vaatisi työn uudelleenjakoa. Ihmisten hyvinvointiin vaikuttaa talouskasvun lisäksi esimerkiksi tulonjako, vapaa-ajan määrä ja turvallisuus.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Talouskasvu ei voi olla hyvinvointiyhteiskunnan päämäärä, korkeintaan se voi olla väline. Hyvinvointiyhteiskunta on säilytettävä, mutta talouskasvunon tultava palveluista tai edistyneemmistä tuotteista kuten uusista teknologioista. Bkt:ta parempia yhteiskunnan hyvinvoinnin mittareita ovat pienet tulo-, terveys- ja hyvinvointierot. Jatkuva talouskasvu ei myöskään saa olla hokema, joka estää näkemästä, miten elintapojamme voitaisiin kohtuullistaa.

12. Suomen tulee nostaa kehitysyhteistyövarat 0,7 prosenttiin kansantaloudesta vuoteen 2015 mennessä.

Suomi on sitoutunut tähän tavoitteeseen YK:ssa ja EU:ssa. Tavoitteen on saavuttanut viisi maata: Ruotsi, Norja, Tanska, Alankomaat ja Luxemburg. Suomen apu on viime vuosina kasvanut ja vastasi 0,54 prosenttia kansantaloudesta vuonna 2009. 0,7 prosentin saavuttaminen vuonna 2015 vaatisi nykyisten kasvuennusteiden mukaan 1,5 miljardia euroa.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Ilmastonmuutoksen torjuminen ja köyhyyden vähentäminen ovat nykyisen politiikan tärkeimmät tehtävät. Vaikka maailma vaurastuu, edelleen suuri osa maailman väestöstä elää köyhyydessä ja nälässä. Vauraiden maiden eettinen velvollisuus on auttaa näitä ihmisiä. Yhtä aikaa 0,7% tavoitteen kanssa tulee tehostaa kehitysyhteistyövarojen käytön valvontaa ja avun läpinäkyvyyttä.

13. Suomen pitää kehitysyhteistyössään erityisesti korostaa ehkäisy- ja aborttioikeuksien, äitiysterveyden ja seksuaalikasvatuksen parantamista.

Naisten oikeuksien ja terveyden vahvistaminen on osan mielestä tärkein tavoite ja väline köyhyyden ja väestönkasvun vähentämisessä. Toiset katsovat, että nämä moraalisesti, uskonnollisesti ja kulttuurisesti sensitiiviset kysymykset ovat kunkin maan sisäisiä asioita tai että kehitysyhteistyöllä on muita tärkeämpiä tavoitteita.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Kehitysmaiden naisten auttaminen on kiistatta tehokkain tapa vähentää köyhyyttä. Seksuaalitietouden ja terveyden lisääminen vähentää abortteja, raskausajan komplikaatioita, sukupuolitauteja jne. Suomi voi edistää kehitysmaiden naisten terveyttä myös viemällä paikan päälle suomalaista erityisasiantuntemusta eli neuvolatoimintaa.

14. Ostatko Reilun kaupan tuotteita?

Reilu kauppa pyrkii parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Kriitikot katsovat, ettei Reilun kaupan järjestelmä toimi tai ettei tuotemerkeillä voi muuttaa maailmaa kestävällä tavalla.

• Aina voidessani ja suosittelen tuotteita työpaikalle ja ystävilleni
• Usein
• Satunnaisesti
• En käytä Reilun kaupan tuotteita

Ehdokkaan kommentti

Käytän mahdollisimman paljon Reilun Kaupan tuotteita, luomua sekä lähellä tuotettua ruokaa. Ostamalla Reilun Kaupan tuotteita voi vaikuttaa siihen, että viljelijät alkuperämaassa saavat työstään ja tuotteistaan paremman palkan ja hinnan kuin he muuten saisivat. Reilu Kauppa on esimerkki siitä, miten maailmaa voi parantaa myös kaupankäynnillä, jos hyvää tahtoa riittää.

15. Julkisilla varoilla tulee ostaa tuotteet mahdollisimman edullisesti, vaikka olisi mahdollista, että ne on tuotettu epäeettisesti.

Verovarojen säästämiseksi julkiset hankinnat tehdään yleensä mahdollisimman edullisesti. Valtio, kunnat ja seurakunnat tekevät vuosittain hankintoja 27 miljardilla eurolla. Kehitysmaista tulevien tuotteiden osuus on nopeassa kasvussa. Osa niistä tuotetaan heikoissa työoloissa tai jopa lapsityövoimalla.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Päinvastoin, julkisen sektorin eli kaupunkien ja kuntien pitää toimia hankinnoissaan mahdollisimman vastuullisesti. Tämä tarkoittaa, että kilpailuttamisessa käytetään eettisiä ja ekologisia kriteerejä ja että laadulle (joka sisältää eettisyyden ja ympäristöystävällisyyden ) pannan enemmän painoarvoa kuin hinnalle. Suomen hankintalaki mahdollistaa tämän ja poliitikkojen tehtävänä on valvoa, että näin tapahtuu.

16. Kansainvälinen pörssivero kannattaa ottaa käyttöön.

Rahoitusmarkkinoiden liiallisen verotuksen ja sääntelyn pelätään vähentävän ihmisten ja yritysten lainansaantia ja yleistä talouskasvua. Toisaalta arvioidaan, että pörssivero vähentäisi keinottelua ja vakauttaisi rahoitusmarkkinoita. Verotulojen arvioidaan nousevan jopa 600 miljardiin euroon vuodessa, jos 0,05 prosentin vero valuutta-, osake- ja johdannaiskaupalle olisi maailmanlaajuinen.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Tarvitsemme keinoja rahamarkkinoiden vakauttamiseksi ja finanssikriisien ehkäisemiseksi. Olen itse tehnyt eduskunnassa toimenpidealoitteen siitä, että Suomi edistäisi kansainvälisissä neuvotteluissa valuutanvaihtoveron käyttöön ottamista. Kansainvälisiä veroja voidaan käyttää yleishyödyllisiin tarkoituksiin kuten kehitysyhteistyöhön tai ilmastonmuutoksen torjuntaan.

17. Yritysten yhteiskuntavastuusta tarvitaan sitovampia kansainvälisiä sääntöjä.

Monien maiden ympäristö-, työ- ja ihmisoikeuslaeissa on aukkoja ja lukuisat yritykset ovat kehittäneet omia eettisiä sääntöjä. Joidenkin mielestä tarvitaan sitovia kansainvälisiä sääntöjä, jotka määrittelevät yritysten minimivelvollisuudet eri puolilla maailmaa ja rajoittavat hikipajoja, saastuttamista ja muuta epäreilua kilpailua. Toisten mielestä sääntelyä ei pidä lisätä.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Monet yritykset ovat parantaneet yhteiskuntavastuullisuuttaan huomattavasti, mutta monen yrityksen kohdalla yhteiskuntavastuu toteutuu valitettavan usein vain paperilla. Siksi tarvitaan yhteisiä kansainvälisiä sääntöjä, joita voidaan solmia esimerkiksi EU-maiden kesken. Suomen tulisi edistää yhteiskuntatakuun toteutumista laatimalla erityinen strategia sen edistämiseksi. Uskon, että tulevaisuudessa yrityksille on myös kilpailuetua siitä, että ne toimivat ympäristön, yhteiskunnan ja työntekijöiden kannalta vastuullisella tavalla.

18. Suomen tulee pyrkiä puhtaaseen vapaakauppaan niin maatalous-, palvelu- kuin teollisuustuotteissa.

Vapaakauppa tarkoittaa tullien, tuotantomääriin vaikuttavien tukiaisten ja muiden kaupan esteiden poistamista.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Kehitysmaita on autettava turvaamaan omavaraisuutensa ruuan suhteen. Esimerkiksi tullin maksut eivät saa estää tämän toteutumista. Oikeudenmukaisilla säännöillä toimiva kauppa on viime kädessä kaikkien etu, sillä se auttaa kehitysmaita suurempaan omavaraisuuteen ja vähentää ruokakriisejä, köyhyttä ja nälkää.

19. Tulisiko Suomen tuoda Venäjän politiikassaan vahvemmin esiin ihmisoikeuksien ja demokraattisten oikeuksien tila Venäjällä?

• Kyllä, Suomen ulkopolitiikan tulee heijastella tärkeäksi koettuja arvoja. Demokraattisempi Venäjä on myös luotettavampi yhteistyöpartneri.
• Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa.
• Ei, Suomen idänpolitiikan tulisi perustua rationaaliseen taloudellisten etujen tavoitteluun.
• Ei, Venäjän tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle.

Ehdokkaan kommentti

Ulkopolitiikan tulee perustua demokraattisille arvoille, joihin kuuluu mm. ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Suomen tulee myös tiivistää yhteyksiä Venäjän kansalaisyhteiskuntaan. Ihmisoikeuksia ja demokratiaa kunnioittava Venäjä on kaikella tapaa myös Suomen etu.