Ulkopoliittinen Vaalikone 2011

1. Maahanmuuttoa pitää rajoittaa merkittävästi.

Vuonna 2009 Suomessa asuvien ulkomaalaisten lukumäärä nousi 12 463 ihmisellä. Suurimmat ulkomaalaisryhmät Suomessa ovat venäläiset (28 400) virolaiset (25 300), ruotsalaiset (8600) ja somalialaiset (5600). Kokonaisuudessaan Suomen väestöstä maahanmuuttajia on 2,5 prosenttia.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Maahanmuuton määrä ei ole kasvanut mainittavasti viime vuosina. Jo nyt Suomeen muuttaa väkimäärään suhteutettuna huomattavan pieni määrä ihmisiä, joista suurin osa naapurimaistamme ja euroopasta. Tyypillisimpiä syitä maahanmuuttoon ovat työ, opiskelu ja perhe. Mikään näistä tekijöistä ei puolla merkittävää maahanmuuton rajoittamista, päin vastoin.

2. Suomen tulisi ottaa vastaan huomattavasti enemmän kiintiöpakolaisia YK:n pakolaisleireiltä.

Vuonna 2009 Suomi vastaanotti leireiltä 727 pakolaista, joista enemmistö oli kongolaisia, irakilaisia ja burmalaisia. Ruotsi otti leireiltä 1900 pakolaista, Norja 1200, Tanska 500 ja Islanti 30.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Kiintiö on nostettava vähintään 1000 pakolaiseen, jolloin se olisi samalla tasolla Ruotsin kanssa väkilukuun suhteutettuna.

3. Suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi on tärkeämpää osoittaa rahaa kriisinhallintaan, rauhan rakentamiseen ja kehitysyhteistyöhön kuin Suomen aseelliseen puolustukseen.

Jotkut näkevät kehitysyhteistyön rauhantyönä, koska köyhyyttä vähentämällä se ehkäisee yhteiskunnallista epävakautta, konflikteja ja terrorismia. Toisten mielestä paras turvatakuu Suomelle on aseellinen puolustus.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Nykypäivän kriisit ovat monitahoisia, mutta lähes aina taustalla ovat ympäristöongelmat, köyhyys ja yhteiskunnallinen epätasa-arvo. Näin ollen ylisuuren aseellisen puolustuksen ylläpito ei ole perusteltua vaan tärkeämpää on ehkäistä kriisejä jo ennen niiden puhkeamista.

4. Suomalaisia rauhanturvaajia voidaan käyttää tukemaan laillista hallitusta väkivaltaisten ryhmien nujertamisessa, kun kriisinhallintaoperaatio on saanut kansainvälisen valtuutuksen.

Perinteisesti suomalaiset rauhanturvaajat ovat osallistuneet operaatioihin, jotka konfliktin kumpikin pääosapuoli on hyväksynyt. Nykyisin tällaisia operaatioita kuitenkin on harvoin, ja usein suomalaisjoukot tukevat laillisten hallitusten toimia esimerkiksi rikollisryhmiä tai vastarintaliikkeitä vastaan.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Rauhanturvaoperaatioiden muuttunut luonne on tunnustettava ja Suomen on jatkossakin oltava aktiivinen toimija rauhanturvaoperaatioissa. On kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, milloin operaatiot ovat nimenomaan demokraattisesti valittujen laillisten hallitusten tukemista ja rauhan turvaamista ja milloin osallistumista sisällissotaan yhtenä osapuolena.

5. Lähi-idän konfliktia koskevissa kannanotoissaan ja toimissaan Suomen ja EU:n tulisi muuttaa kriittisemmäksi suhtautumistaan Israeliin.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Suomen ja EU:n on oltava kriittisiä kaikkia rauhanprosessia hidastavia toimia ja osapuolia kohtaan. Viimeisimmät neuvottelut kariutuivat erityisesti Israelin päätökseen jatkaa siirtokuntien rakentamista Länsirannalle.

6. Pienaseita koskevia sääntöjä pitää huomattavasti tiukentaa niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Pienaseet aiheuttavat tragedioita Suomessa ja kehitysmaissa. Suomen aselupalakia tiukennettiin jonkin verran lokakuussa 2010. Kansainvälisellä asekauppasopimuksella voitaisiin estää aseiden myynti maille, joissa riski aseiden käytöstä ihmisoikeusloukkauksiin on huomattava.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Suomessa tarvitaan täyskielto puoliautomaattisille käsiaseille, joiden avulla on tehty useita vakavia veritekoja aivan viime vuosina.

7. Minkälaista yhteistyötä Suomen pitäisi mielestänne tehdä Naton kanssa?

• Ei minkäänlaista tai nykyistä rajatumpaa
• Yhteistyö pitää säilyttää nykytasolla: osallistutaan harjoituksiin, sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin ja materiaaliyhteistyöhön.
• Yhteistyötä pitää tiivistää esimerkiksi osallistumalla täysimääräisesti Naton nopean toiminnan joukkojen toimintaan ja Baltian ilmavalvontaan.
• Liittyä täysjäseneksi

Ehdokkaan kommentti

Suomi voi jatkossakin osallistua sellaisiin Naton operaatioihin, joilla on selvä YK:n mandaatti. Nato-jäsenyys ei ole tarpeellinen.

8. Miten vastuu ilmastopäästöjen vähentämisestä tulisi jakaa globaalisti?

Ilmastonmuutos johtuu teollisuusmaiden historiallisista päästöistä. Yksi suomalainen aiheuttaa edelleen kymmenen kertaa enemmän päästöjä kuin yksi intialainen. Kehitysmaiden mielestä niiden pitää saada keskittyä köyhyyden vähentämiseen. Kokonaisuudessaan kehitysmaiden päästöt ovat kuitenkin jo nousseet puoleen koko maailman päästöistä.

• Vastuu kuuluu teollisuusmaille. Niiden pitää vähentää päästöjään ja rahoittaa ilmastotyötä kehitysmaissa. Myös vauraimpien kehitysmaiden on raportoitava päästöistään.
• Päävastuu kuuluu teollisuusmaille, mutta myös vauraimpien kehitysmaiden on rajoitettava päästöjensä kasvua.
• Kaikkien maiden pitää vähentää päästöjään.
• Päästörajoituksia ei tarvita.

Ehdokkaan kommentti

Vastuu ilmastonmuutoksesta on erityisesti sen aiheuttajilla. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan kuitenkin toimia kaikilta, jotta riittävät päästövähennykset saadaan toteutettua. Vauraiden länsimaiden tulee kantaa pääasiallinen taloudellinen vastuu myös kehitysmaiden päästövähennyksistä.

9. Suomeen on säädettävä ilmastolaki, joka vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Vuosittaisiin päästöleikkauksiin velvoittava laki estäisi hallituksia vierittämästä vastuuta seuraaville hallituksille ja sukupolville. Kahden asteen tavoitteen saavuttaminen edellyttää teollisuusmailta yli 95 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2050 mennessä. Lain kannattajien mielestä laki auttaisi toteuttamaan tulevien vuosikymmenten päästövähennykset ennakoitavasti ja johdonmukaisesti.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Ilmastolaki auttaisi toteuttamaan päästövähennykset hallittavasti ja riittävällä tahdilla. Elinkeinoelämän ja investointien kannalta olisi hyvä, että ilmastopolitiikan suunta olisi selvillä. Ennen kaikkea ilmastolain tavoitetahti on oikeudenmukainen. Tavoiteltavien päästövähennysten suuruuden on oltava tiedemaailman ajantasaisen konsensuksen mukainen.

10. Seuraavan eduskunnan tulee myöntää lisää ydinvoimalupia.

Eduskunta myönsi heinäkuussa 2010 kaksi lupaa ydinvoimalaitosten rakentamiselle. On mahdollista, että seuraavalla hallituskaudella päätetään jälleen uusista ydinvoimaluvista. Päätöksillä on kansainvälistäkin merkitystä: ydinvoiman rakentamista harkitaan lukuisissa teollisuus- ja kehitysmaissa ja Suomen toimia seurataan tarkasti.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Suomen tulee olla edelläkävijä energiatehokkaampien ratkaisujen kehittämisessä ja uusiutuvissa energiamuodoissa. Massiivinen ydinvoiman lisärakentaminen on tätä tavoitetta vastaan. Ydinvoima aiheuttaa myös turvallisuusriskejä niin ympäristölle kuin kansainväliselle rauhalle.

11. Suomen politiikan päätavoitteena ei pidä olla talouskasvu.

Talouskasvu kuormittaa luontoa, sillä talous ja luonnonvarojen kulutus kasvavat Suomessa rinta rinnan. Työllisyyden säilyttäminen ilman kasvua kuitenkin vaatisi työn uudelleenjakoa. Ihmisten hyvinvointiin vaikuttaa talouskasvun lisäksi esimerkiksi tulonjako, vapaa-ajan määrä ja turvallisuus.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Politiikan tavoitteeksi on nostettava onnellisuus ja hyvinvointi. Yhteiskuntaa pitää suunnitella uudelleen niin, että yhä harvempi sen toiminto on riippuvainen talouskasvusta. Luonnonvarojen kulutukselle on asetettava tiukat rajat. Jos näitä rajoja ylittämättä talouskasvua kuitenkin syntyy, ei se ole itsessään paha asia.

12. Suomen tulee nostaa kehitysyhteistyövarat 0,7 prosenttiin kansantaloudesta vuoteen 2015 mennessä.

Suomi on sitoutunut tähän tavoitteeseen YK:ssa ja EU:ssa. Tavoitteen on saavuttanut viisi maata: Ruotsi, Norja, Tanska, Alankomaat ja Luxemburg. Suomen apu on viime vuosina kasvanut ja vastasi 0,54 prosenttia kansantaloudesta vuonna 2009. 0,7 prosentin saavuttaminen vuonna 2015 vaatisi nykyisten kasvuennusteiden mukaan 1,5 miljardia euroa.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Suomen tulee nousta pohjoismaiselle tasolle myös kehitysyhteistyössä.

13. Suomen pitää kehitysyhteistyössään erityisesti korostaa ehkäisy- ja aborttioikeuksien, äitiysterveyden ja seksuaalikasvatuksen parantamista.

Naisten oikeuksien ja terveyden vahvistaminen on osan mielestä tärkein tavoite ja väline köyhyyden ja väestönkasvun vähentämisessä. Toiset katsovat, että nämä moraalisesti, uskonnollisesti ja kulttuurisesti sensitiiviset kysymykset ovat kunkin maan sisäisiä asioita tai että kehitysyhteistyöllä on muita tärkeämpiä tavoitteita.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Naisten aseman parantaminen, koulutustason nostaminen ja terveyden kohentaminen ovat ehdottomasti tärkeimpien kehitystavoitteiden joukossa heidän omien ihmisoikeuksiensa, mutta myös heidän lastensa aseman ja ympäristön tilan parantamisen vuoksi.

14. Ostatko Reilun kaupan tuotteita?

Reilu kauppa pyrkii parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Kriitikot katsovat, ettei Reilun kaupan järjestelmä toimi tai ettei tuotemerkeillä voi muuttaa maailmaa kestävällä tavalla.

• Aina voidessani ja suosittelen tuotteita työpaikalle ja ystävilleni
• Usein
• Satunnaisesti
• En käytä Reilun kaupan tuotteita

Ehdokkaan kommentti

Myös henkilökohtaisella toiminnalla on merkitystä. Reilujen tuotteiden lisäksi käytän vain kasviperäisiä elintarvikkeita. Edistämällä Reilun kaupan kuluttamista edistetään sitä, että yhä useammilla tuottajilla on mahdollisuus kestävämpiin elinolosuhteisiin. Ostamalla Reilua ei voi kuitenkaan ostaa itseään osattomaksi maailman ongelmista.

15. Julkisilla varoilla tulee ostaa tuotteet mahdollisimman edullisesti, vaikka olisi mahdollista, että ne on tuotettu epäeettisesti.

Verovarojen säästämiseksi julkiset hankinnat tehdään yleensä mahdollisimman edullisesti. Valtio, kunnat ja seurakunnat tekevät vuosittain hankintoja 27 miljardilla eurolla. Kehitysmaista tulevien tuotteiden osuus on nopeassa kasvussa. Osa niistä tuotetaan heikoissa työoloissa tai jopa lapsityövoimalla.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Eettiset tekijät pitää ottaa keskeisesti mukaan kilpailutusten kriteereihin.

16. Kansainvälinen pörssivero kannattaa ottaa käyttöön.

Rahoitusmarkkinoiden liiallisen verotuksen ja sääntelyn pelätään vähentävän ihmisten ja yritysten lainansaantia ja yleistä talouskasvua. Toisaalta arvioidaan, että pörssivero vähentäisi keinottelua ja vakauttaisi rahoitusmarkkinoita. Verotulojen arvioidaan nousevan jopa 600 miljardiin euroon vuodessa, jos 0,05 prosentin vero valuutta-, osake- ja johdannaiskaupalle olisi maailmanlaajuinen.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Kansainvälisellä pörssiverolla palautettaisiin keinotteluun katoavaa rahaa takaisin yhteiskuntien käytettäväksi.

17. Yritysten yhteiskuntavastuusta tarvitaan sitovampia kansainvälisiä sääntöjä.

Monien maiden ympäristö-, työ- ja ihmisoikeuslaeissa on aukkoja ja lukuisat yritykset ovat kehittäneet omia eettisiä sääntöjä. Joidenkin mielestä tarvitaan sitovia kansainvälisiä sääntöjä, jotka määrittelevät yritysten minimivelvollisuudet eri puolilla maailmaa ja rajoittavat hikipajoja, saastuttamista ja muuta epäreilua kilpailua. Toisten mielestä sääntelyä ei pidä lisätä.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Suomen tulee tukea vahvasti esimerkiksi YK:n alaisen ILOn toimia työolojen parantamiseksi. Myös yritysten yhteiskuntavastuuta tutkivien tahojen, kuten esimerkiksi Finnwatchin, toimintaa pitää tukea, jotta myös kuluttajien mahdollisuudet tietää tuotteiden alkuperistä parantuvat.

18. Suomen tulee pyrkiä puhtaaseen vapaakauppaan niin maatalous-, palvelu- kuin teollisuustuotteissa.

Vapaakauppa tarkoittaa tullien, tuotantomääriin vaikuttavien tukiaisten ja muiden kaupan esteiden poistamista.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Vapaakaupan epäterveet, rikkaita länsimaita suosivat rakenteet tulee purkaa ja sallia kehitysmaille oikeus vapaasti myydä tuotteitaan ja osaamistaan. Samalla pitää kuitenkin estää kehitysmaiden joutuminen isojen globaalien yritysten siirtomaiksi. Niille voidaan antaa mahdollisuus suojata omaa tuotantoa, jos se auttaa niiden talouksia pääsemään jaloilleen.

19. Tulisiko Suomen tuoda Venäjän politiikassaan vahvemmin esiin ihmisoikeuksien ja demokraattisten oikeuksien tila Venäjällä?

• Kyllä, Suomen ulkopolitiikan tulee heijastella tärkeäksi koettuja arvoja. Demokraattisempi Venäjä on myös luotettavampi yhteistyöpartneri.
• Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa.
• Ei, Suomen idänpolitiikan tulisi perustua rationaaliseen taloudellisten etujen tavoitteluun.
• Ei, Venäjän tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle.

Ehdokkaan kommentti

Olen päässyt lapsuudenkotini perheyrityksen kautta näkemään monia Suomen ja Venäjän yhteistyön käytönnön ongelmia. Suomen pitää olla aktiivinen toimija ihmisoikeuksien edistämisessä kaikkialla. Venäjä ei saa olla tässäkään poikkeus. Terveeseen naapuruussuhteeseen kuuluu myös oikeus kritiikkiin.