Ulkopoliittinen Vaalikone 2011

1. Maahanmuuttoa pitää rajoittaa merkittävästi.

Vuonna 2009 Suomessa asuvien ulkomaalaisten lukumäärä nousi 12 463 ihmisellä. Suurimmat ulkomaalaisryhmät Suomessa ovat venäläiset (28 400) virolaiset (25 300), ruotsalaiset (8600) ja somalialaiset (5600). Kokonaisuudessaan Suomen väestöstä maahanmuuttajia on 2,5 prosenttia.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Ihmisten liikkuminen rajojen yli ei ole uhka vaan pikemminkin luonteva osa tämän päivän maailmaa. Ihmisten yhdenvertaisuus sekä erilaisuuden ja yksilöllisyyden hyväksyminen ja arvostaminen ovat lähtökohtia, joista voidaan rakentaa toimiva monikulttuurinen Suomi. Maahanmuutolla on oltava oikeudenmukaiset ja inhimilliset pelisäännöt. Kotouttamispolitiikan pitää korostaa ja tukea maahanmuuttajien omatoimisuutta. Monilla maahanmuuttajilla on paljon haluja ja voimavaroja yrittämiseen, työntekoon ja nopeaan kielenoppimiseen, kunhan se on mahdollista. Ensisijaisesti on tuettava eriytettyjen ”maahanmuuttajapalveluiden” sijaan sitä, että jokainen tietää, miten kaikille tarkoitettuja peruspalveluita käytetään. Paras keino myös kaksien työmarkkinoiden syntyä vastaan on tukea ulkomaisten työntekijöiden mahdollisuuksia puolustaa itse itseään.

2. Suomen tulisi ottaa vastaan huomattavasti enemmän kiintiöpakolaisia YK:n pakolaisleireiltä.

Vuonna 2009 Suomi vastaanotti leireiltä 727 pakolaista, joista enemmistö oli kongolaisia, irakilaisia ja burmalaisia. Ruotsi otti leireiltä 1900 pakolaista, Norja 1200, Tanska 500 ja Islanti 30.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

YK:n pakolaisleireiltä Suomeen saapuvat pakolaiset tulevat äärimmäisen hädänalaisesta asemasta. He pakenevat kodeistaan usein erittäin voimakkaan vainon, nälänhädän tai aseellisten konfliktien seurauksena. Suomen tulee kantaa vastuunsa näiden erittäin vaikeassa asemassa olevien ihmisten tilanteesta. Vaikeista oloista saapuvien pakolaisten saamaan tukeen ja palveluihin on samalla kiinnitettävä erityistä huomiota, mikä edellyttää riittävien resurssien kohdentamista tähän haastavaan työhön. Kiintiöpakolaisten määrää voidaan lisätä, jos samalla varmistetaan, että heidän tukeensa käytettävät resurssit kasvavat.

3. Suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi on tärkeämpää osoittaa rahaa kriisinhallintaan, rauhan rakentamiseen ja kehitysyhteistyöhön kuin Suomen aseelliseen puolustukseen.

Jotkut näkevät kehitysyhteistyön rauhantyönä, koska köyhyyttä vähentämällä se ehkäisee yhteiskunnallista epävakautta, konflikteja ja terrorismia. Toisten mielestä paras turvatakuu Suomelle on aseellinen puolustus.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Näen erittäin vahvan linkin kehityspolitiikan ja turvallisuuspolitiikan välillä. Köyhyys ja yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus luovat erittäin otollisen pohjan konfliktien synnylle. Nuorilla on globaalissa kehityspolitiikassa erittäin merkittävä rooli. Seuraavan 10 vuoden aikana tulee työikään lähes 1,3 miljardia nuorta ja vain noin 300 miljoonalle heistä voidaan tarjota jonkinlainen työpaikka. Ellei tähän haasteeseen tartuta pian, on uhkana se, että kokonainen sukupolvi uhkaa jäädä pitkittyvien ja uusien aseellisten konfliktien jalkoihin. Tämä on teema, johon vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen tulisi ottaa uudessa kehityspoliittisessa ohjelmassa. Kysymyksenasettelu on tässä kysymyksessä kuitenkin hieman ontuva. Oma kokemukseni vaikuttamistyöstä kehitysyhteistyömäärärahojen korottamiseksi on, että määrärahat kotimaan aseelliseen puolustukseen ovat harvemmin siirrettävissä kehitysyhteistyöhön tai edes sotilaalliseen kriisinhallintaan tai päinvastoin.

4. Suomalaisia rauhanturvaajia voidaan käyttää tukemaan laillista hallitusta väkivaltaisten ryhmien nujertamisessa, kun kriisinhallintaoperaatio on saanut kansainvälisen valtuutuksen.

Perinteisesti suomalaiset rauhanturvaajat ovat osallistuneet operaatioihin, jotka konfliktin kumpikin pääosapuoli on hyväksynyt. Nykyisin tällaisia operaatioita kuitenkin on harvoin, ja usein suomalaisjoukot tukevat laillisten hallitusten toimia esimerkiksi rikollisryhmiä tai vastarintaliikkeitä vastaan.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Kansainvälinen turvallisuusympäristö on muuttunut ja konflikteissa on yhä harvemmin selkeitä osapuolia, joiden kanssa voitaisiin käydä virallisia diplomaattineuvotteluja. Mielestäni rauhanturvatyö on tärkeää ja Suomella on siitä pitkä ja vahva kokemus. Samalla on hyvä muistaa, että kriisejä harvoin pystytään ratkaisemaan yksin sotilaallisella voimalla. "Hyvä esimerkki" tästä on Somalian rannikon merirosvous. Merirosvot eivät synny merellä, vaan takana on Somaliassa ja Puntinmaan alueella vakava työttömyys, sosiaaliset ongelmat ja nuorison näköalattomuus, jotka luovat mahdollisuuden nuorten värväämiseen rikolliseen toimintaan. Tämän vuoksi rinnan EU:n laivasto-operaatioon osallistumisen kanssa Suomen tulisi tehostaa toimia humanitaarisen avun lisäämiseksi ja taloudellisen kehityksen tukemiseksi.

5. Lähi-idän konfliktia koskevissa kannanotoissaan ja toimissaan Suomen ja EU:n tulisi muuttaa kriittisemmäksi suhtautumistaan Israeliin.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Suhteetonta väkivallan käyttöä, joka kohdistuu siviiliväestöön tai avustusjärjestöihin ei tule hyväksyä missään olosuhteissa. Tämä ylläpitää väkivallan kierrettä, joka ei lopulta ole minkään osapuolen etu.

6. Pienaseita koskevia sääntöjä pitää huomattavasti tiukentaa niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Pienaseet aiheuttavat tragedioita Suomessa ja kehitysmaissa. Suomen aselupalakia tiukennettiin jonkin verran lokakuussa 2010. Kansainvälisellä asekauppasopimuksella voitaisiin estää aseiden myynti maille, joissa riski aseiden käytöstä ihmisoikeusloukkauksiin on huomattava.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Pienaseilla tapetaan vuosittain noin 500 000 ihmistä. Mainittakoon vielä, että käsi-aseilla ei edes voi metsästää. Nämä tilastot riittänevät todistamaan, että ongelman ratkaisemiseen tarvitaan kansainvälistä sääntelyä.

7. Minkälaista yhteistyötä Suomen pitäisi mielestänne tehdä Naton kanssa?

• Ei minkäänlaista tai nykyistä rajatumpaa
• Yhteistyö pitää säilyttää nykytasolla: osallistutaan harjoituksiin, sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin ja materiaaliyhteistyöhön.
• Yhteistyötä pitää tiivistää esimerkiksi osallistumalla täysimääräisesti Naton nopean toiminnan joukkojen toimintaan ja Baltian ilmavalvontaan.
• Liittyä täysjäseneksi

Ehdokkaan kommentti

Aktiivinen osallistuminen Naton toimintaan mahdollistaa myös vaikuttamisen tiettyihin sotilasliiton linjauksiin ja toimintatapoihin. Ensisijaisesti mielestäni pitäisi kehittää EU:n yhteistä puolustusta.

8. Miten vastuu ilmastopäästöjen vähentämisestä tulisi jakaa globaalisti?

Ilmastonmuutos johtuu teollisuusmaiden historiallisista päästöistä. Yksi suomalainen aiheuttaa edelleen kymmenen kertaa enemmän päästöjä kuin yksi intialainen. Kehitysmaiden mielestä niiden pitää saada keskittyä köyhyyden vähentämiseen. Kokonaisuudessaan kehitysmaiden päästöt ovat kuitenkin jo nousseet puoleen koko maailman päästöistä.

• Vastuu kuuluu teollisuusmaille. Niiden pitää vähentää päästöjään ja rahoittaa ilmastotyötä kehitysmaissa. Myös vauraimpien kehitysmaiden on raportoitava päästöistään.
• Päävastuu kuuluu teollisuusmaille, mutta myös vauraimpien kehitysmaiden on rajoitettava päästöjensä kasvua.
• Kaikkien maiden pitää vähentää päästöjään.
• Päästörajoituksia ei tarvita.

Ehdokkaan kommentti

Planeettamme kestokyky ei salli ilmastopäästöjen vähentämisessä epäonnistumista. Riikkaimpien maiden on näytettävä esimerkkiä. En kuitenkaan pidä realistisena, että kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa päästäisiin ratkaisuihin, jos myös vähintäänkin vauraimmat kehitysmaat eivät sitoudu päästövähennyksiin. Toisaalta olen huolestunut siitä, että paljon päästöjä aiheuttava toiminta siirtyy ja keskittyy kehitysmaihin. Varsinkaan, jos niitä kehitysmaita, joiden teollinen tuotanto kasvaa tällä hetkellä, ei saada päästövähennysten piiriin. Tämä on lopulta myös näiden maiden omakin etu.

9. Suomeen on säädettävä ilmastolaki, joka vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Vuosittaisiin päästöleikkauksiin velvoittava laki estäisi hallituksia vierittämästä vastuuta seuraaville hallituksille ja sukupolville. Kahden asteen tavoitteen saavuttaminen edellyttää teollisuusmailta yli 95 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2050 mennessä. Lain kannattajien mielestä laki auttaisi toteuttamaan tulevien vuosikymmenten päästövähennykset ennakoitavasti ja johdonmukaisesti.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Viiden prosentin vuosittainen päästöjen vähentäminen tällä vuosikymmenellä vastaa niitä päästövähennyslukuja, joita hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on pitänyt välttämättöminä globaalin lämpötilannousun pitämiseksi alle kahdessa asteessa. Valtioneuvoston kanslian vuonna 2008 tilaaman selvityksen mukaan ilmastolain säätämiselle Suomessa ei ole ylivoimaisia oikeudellisia esteitä. Ilmastolain säätäminen olisi yksi keskeisistä tavoitteista, jotka tulisi kirjata seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan. Uskon, että lain yksityiskohdista voisi päästä yksimielisyyteen seuraavalla vaalikaudella.

10. Seuraavan eduskunnan tulee myöntää lisää ydinvoimalupia.

Eduskunta myönsi heinäkuussa 2010 kaksi lupaa ydinvoimalaitosten rakentamiselle. On mahdollista, että seuraavalla hallituskaudella päätetään jälleen uusista ydinvoimaluvista. Päätöksillä on kansainvälistäkin merkitystä: ydinvoiman rakentamista harkitaan lukuisissa teollisuus- ja kehitysmaissa ja Suomen toimia seurataan tarkasti.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

11. Suomen politiikan päätavoitteena ei pidä olla talouskasvu.

Talouskasvu kuormittaa luontoa, sillä talous ja luonnonvarojen kulutus kasvavat Suomessa rinta rinnan. Työllisyyden säilyttäminen ilman kasvua kuitenkin vaatisi työn uudelleenjakoa. Ihmisten hyvinvointiin vaikuttaa talouskasvun lisäksi esimerkiksi tulonjako, vapaa-ajan määrä ja turvallisuus.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Talouskasvu ei tälläkään hetkellä ole ollut Suomen politiikan päätavoitteena, vaan nykyinen sinivihreä hallitus on panostanut myös yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen ja mm. nuorisotyöttömyyden torjumiseen, jotka ovat minulle tärkeitä asioita.

12. Suomen tulee nostaa kehitysyhteistyövarat 0,7 prosenttiin kansantaloudesta vuoteen 2015 mennessä.

Suomi on sitoutunut tähän tavoitteeseen YK:ssa ja EU:ssa. Tavoitteen on saavuttanut viisi maata: Ruotsi, Norja, Tanska, Alankomaat ja Luxemburg. Suomen apu on viime vuosina kasvanut ja vastasi 0,54 prosenttia kansantaloudesta vuonna 2009. 0,7 prosentin saavuttaminen vuonna 2015 vaatisi nykyisten kasvuennusteiden mukaan 1,5 miljardia euroa.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Nykyinen hallitus, jossa myös Vihreät ovat olleet mukana, on tehnyt hyvää työtä kehitysyhteistyövarojen nostamisessa tälle kansainvälisten sitoumusten mukaisella tasolle. Tätä työtä pitää jatkaa määrätietoisesti ja varmistaa, että avun lisäys on "ihan oikeasti" uutta ja lisäistä apua, eikä niin, että kehitysmäärärahoihin yritetään ujuttaa esimerkiksi ylimääräisiä ilmastorahoituksen menoja.

13. Suomen pitää kehitysyhteistyössään erityisesti korostaa ehkäisy- ja aborttioikeuksien, äitiysterveyden ja seksuaalikasvatuksen parantamista.

Naisten oikeuksien ja terveyden vahvistaminen on osan mielestä tärkein tavoite ja väline köyhyyden ja väestönkasvun vähentämisessä. Toiset katsovat, että nämä moraalisesti, uskonnollisesti ja kulttuurisesti sensitiiviset kysymykset ovat kunkin maan sisäisiä asioita tai että kehitysyhteistyöllä on muita tärkeämpiä tavoitteita.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Pidän tärkeänä näiden teemojen korostamista erityisesti julkisessa kehitysyhteistyössä. Suomella on merkittävää osaamista äitiysterveyden saralla. Esimerkiksi toimiva neuvolajärjestelmä on yksi suomalaisten hyvinvoinnin perusteista. Tämän osaamisen vahvempi näkyminen Suomen kehitysyhteistyössä olisi todellista "suomalaista lisäarvoa" kansainvälisille ponnisteluille äitiysterveyden ja seksuaalikasvatuksen parantamisessa.

14. Ostatko Reilun kaupan tuotteita?

Reilu kauppa pyrkii parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Kriitikot katsovat, ettei Reilun kaupan järjestelmä toimi tai ettei tuotemerkeillä voi muuttaa maailmaa kestävällä tavalla.

• Aina voidessani ja suosittelen tuotteita työpaikalle ja ystävilleni
• Usein
• Satunnaisesti
• En käytä Reilun kaupan tuotteita

Ehdokkaan kommentti

Kuluttajan kannalta helposti tunnistettavissa olevat tuotteet, kuten luomu/Reilu kauppa, auttavat eettisesti kestävien valintojen tekemisessä. Vastaavia eettisyysbrändejä soisi näkevän muutenkin kuin päivittäistavaroissa.

15. Julkisilla varoilla tulee ostaa tuotteet mahdollisimman edullisesti, vaikka olisi mahdollista, että ne on tuotettu epäeettisesti.

Verovarojen säästämiseksi julkiset hankinnat tehdään yleensä mahdollisimman edullisesti. Valtio, kunnat ja seurakunnat tekevät vuosittain hankintoja 27 miljardilla eurolla. Kehitysmaista tulevien tuotteiden osuus on nopeassa kasvussa. Osa niistä tuotetaan heikoissa työoloissa tai jopa lapsityövoimalla.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Minulla on omakohtaista kokemusta sekä kunnallisesta että seurakuntien päätöksenteosta. Itse lautakunnissa toimineena koen, että julkishallinnon osaamista hankintojen toteuttamisessa tulee kehittää, siten että myös ympäristö- ja globaalinäkökulmat voidaan ottaa paremmin huomioon. Uusi hankintalaki, jota myös Vihreät ovat olleet valmistelemassa, antaa tähän entistä paremmat mahdollisuudet.

16. Kansainvälinen pörssivero kannattaa ottaa käyttöön.

Rahoitusmarkkinoiden liiallisen verotuksen ja sääntelyn pelätään vähentävän ihmisten ja yritysten lainansaantia ja yleistä talouskasvua. Toisaalta arvioidaan, että pörssivero vähentäisi keinottelua ja vakauttaisi rahoitusmarkkinoita. Verotulojen arvioidaan nousevan jopa 600 miljardiin euroon vuodessa, jos 0,05 prosentin vero valuutta-, osake- ja johdannaiskaupalle olisi maailmanlaajuinen.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Kansainvälinen finanssikriisi ja sitä monissa maissa seurannut taantuma on jälleen herättänyt vilkasta keskustelua kansainvälisestä transaktio- ja pörssiverosta. Britanniassa on käytössä varsin toimiva pörssiveromalli, joka osoittaa, että malli voitaisiin ottaa käyttöön muuallakin, kuten esimerkiksi Suomessa. EU:n pitää kokonaisuudessaan olla suunnannäyttäjä kun puhutaan kansainvälisestä verotuksesta-jos jäämme odottamaan hetkeä, jolloin kaikki maailman valtiot suostuvat lähtemään mukaan, kansainvälistä taloutta ei milloinkaan tulla saamaan sääntely alaiseksi. Ja kuten olemme oppineet, markkinatalous tarvitsee sääntelyä palvellakseen yksilöitä ja yhteiskuntaa kokonaisuudessaan.

17. Yritysten yhteiskuntavastuusta tarvitaan sitovampia kansainvälisiä sääntöjä.

Monien maiden ympäristö-, työ- ja ihmisoikeuslaeissa on aukkoja ja lukuisat yritykset ovat kehittäneet omia eettisiä sääntöjä. Joidenkin mielestä tarvitaan sitovia kansainvälisiä sääntöjä, jotka määrittelevät yritysten minimivelvollisuudet eri puolilla maailmaa ja rajoittavat hikipajoja, saastuttamista ja muuta epäreilua kilpailua. Toisten mielestä sääntelyä ei pidä lisätä.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Peruslähtökohdan pitää olla, että tiettyjä sosiaalisia ja ympäristönormeja noudatetaan. Itse lähden siitä, että yhteiskuntavastuun kantamiseksi tarvitaan sekä sitovaa sääntelyä että yritysten vapaaehtoista sitoutumista. Kuluttajan kannalta helposti tunnistettavissa olevat tuotteet, kuten luomu/Reilu kauppa, auttavat eettisesti kestävien valintojen tekemisessä. Vastaavia eettisyysbrändejä soisi näkevän muutenkin kuin päivittäistavaroissa.

18. Suomen tulee pyrkiä puhtaaseen vapaakauppaan niin maatalous-, palvelu- kuin teollisuustuotteissa.

Vapaakauppa tarkoittaa tullien, tuotantomääriin vaikuttavien tukiaisten ja muiden kaupan esteiden poistamista.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Vapaakauppa on periaatteellisesti toivottavaa, sillä se lähtökohtaisesti mahdollistaa talouskasvun myös kehittyville maille, koska ne saavat tuotteitaan vientikauppaan. Tällä hetkellä ongelmana on kuitenkin esimerkiksi EU:n maatalousvientituet, joiden avulla tavaraa käytännössä dumpataan EU:n ulkopuolelle, millä on tuhoisa vaikutus kehittyvien maiden talouksille.

19. Tulisiko Suomen tuoda Venäjän politiikassaan vahvemmin esiin ihmisoikeuksien ja demokraattisten oikeuksien tila Venäjällä?

• Kyllä, Suomen ulkopolitiikan tulee heijastella tärkeäksi koettuja arvoja. Demokraattisempi Venäjä on myös luotettavampi yhteistyöpartneri.
• Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa.
• Ei, Suomen idänpolitiikan tulisi perustua rationaaliseen taloudellisten etujen tavoitteluun.
• Ei, Venäjän tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle.

Ehdokkaan kommentti

Tämän lisäksi tulee vaikuttaa aktiivisesti EU:n yhteiseen politiikkaan.