Ulkopoliittinen Vaalikone 2011

1. Maahanmuuttoa pitää rajoittaa merkittävästi.

Vuonna 2009 Suomessa asuvien ulkomaalaisten lukumäärä nousi 12 463 ihmisellä. Suurimmat ulkomaalaisryhmät Suomessa ovat venäläiset (28 400) virolaiset (25 300), ruotsalaiset (8600) ja somalialaiset (5600). Kokonaisuudessaan Suomen väestöstä maahanmuuttajia on 2,5 prosenttia.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Meillä on sekä moraalinen velvollisuus ottaa vastaan pakolaisia että käytännön tarve työvoimalle. Valtuutettuna kuntien rekrytointiongelmat ovat minulle tuttuja, ja ilman maahanmuuton lisäämistä niitä on vaikea ratkaista. Nykytilanteessa hyvää on, että Suomi ottaa vastaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia pakolaisia, kuten raiskattuja naisia Kongon pakolaisleireiltä, ja tätä tulee jatkaa.

2. Suomen tulisi ottaa vastaan huomattavasti enemmän kiintiöpakolaisia YK:n pakolaisleireiltä.

Vuonna 2009 Suomi vastaanotti leireiltä 727 pakolaista, joista enemmistö oli kongolaisia, irakilaisia ja burmalaisia. Ruotsi otti leireiltä 1900 pakolaista, Norja 1200, Tanska 500 ja Islanti 30.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Jos vertaillaan Pohjoismaita, Suomen väkiluku on puolisen miljoonaa Norjaa suurempi, joten olisi kohtuullista ottaa vastaan vähintään yhtä paljon ellei enemmänkin kiintiöpakolaisia.

3. Suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi on tärkeämpää osoittaa rahaa kriisinhallintaan, rauhan rakentamiseen ja kehitysyhteistyöhön kuin Suomen aseelliseen puolustukseen.

Jotkut näkevät kehitysyhteistyön rauhantyönä, koska köyhyyttä vähentämällä se ehkäisee yhteiskunnallista epävakautta, konflikteja ja terrorismia. Toisten mielestä paras turvatakuu Suomelle on aseellinen puolustus.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Köyhyys johtaa epätoivoisiin tekoihin, joten köyhyyttä vastaan taistelemalla voimme luoda tasapainoa ja rauhaa.

4. Suomalaisia rauhanturvaajia voidaan käyttää tukemaan laillista hallitusta väkivaltaisten ryhmien nujertamisessa, kun kriisinhallintaoperaatio on saanut kansainvälisen valtuutuksen.

Perinteisesti suomalaiset rauhanturvaajat ovat osallistuneet operaatioihin, jotka konfliktin kumpikin pääosapuoli on hyväksynyt. Nykyisin tällaisia operaatioita kuitenkin on harvoin, ja usein suomalaisjoukot tukevat laillisten hallitusten toimia esimerkiksi rikollisryhmiä tai vastarintaliikkeitä vastaan.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Kansainvälisen valtuutuksen tulee olla YK:n antama, eikä esimerkiksi Naton.

5. Lähi-idän konfliktia koskevissa kannanotoissaan ja toimissaan Suomen ja EU:n tulisi muuttaa kriittisemmäksi suhtautumistaan Israeliin.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Lähi-Idän konfliktiin ovat syyllisiä molemmat osapuolet, ja sitä pitäisi pystyä tarkastelemaan kiihkottomasta leimaamatta kumpaakaan. Taloudellisia pakotteitakin Israelia vastaan voisi kuitenkin harkita rauhanprosessin nopeuttamiseksi. On hyvä, että Suomi on selvästi tuominnut esimerkiksi iskut rauhanlaivaa kohtaan.

6. Pienaseita koskevia sääntöjä pitää huomattavasti tiukentaa niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Pienaseet aiheuttavat tragedioita Suomessa ja kehitysmaissa. Suomen aselupalakia tiukennettiin jonkin verran lokakuussa 2010. Kansainvälisellä asekauppasopimuksella voitaisiin estää aseiden myynti maille, joissa riski aseiden käytöstä ihmisoikeusloukkauksiin on huomattava.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Suomen pitäisi allekirjoittaa Ottawan miinankieltosopimus, jossa kaikki muut EU-maat ovat mukana.

7. Minkälaista yhteistyötä Suomen pitäisi mielestänne tehdä Naton kanssa?

• Ei minkäänlaista tai nykyistä rajatumpaa
• Yhteistyö pitää säilyttää nykytasolla: osallistutaan harjoituksiin, sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin ja materiaaliyhteistyöhön.
• Yhteistyötä pitää tiivistää esimerkiksi osallistumalla täysimääräisesti Naton nopean toiminnan joukkojen toimintaan ja Baltian ilmavalvontaan.
• Liittyä täysjäseneksi

Ehdokkaan kommentti

Jos Suomi liittyisi Natoon, joutuisimme lisäämään puolustusmäärärahoja, ja minusta suuntauksen pitäisi pikemminkin olla niiden vähentäminen. En myöskään halua Suomeen lisää militarismia enkä sotilasharjoituksia.

8. Miten vastuu ilmastopäästöjen vähentämisestä tulisi jakaa globaalisti?

Ilmastonmuutos johtuu teollisuusmaiden historiallisista päästöistä. Yksi suomalainen aiheuttaa edelleen kymmenen kertaa enemmän päästöjä kuin yksi intialainen. Kehitysmaiden mielestä niiden pitää saada keskittyä köyhyyden vähentämiseen. Kokonaisuudessaan kehitysmaiden päästöt ovat kuitenkin jo nousseet puoleen koko maailman päästöistä.

• Vastuu kuuluu teollisuusmaille. Niiden pitää vähentää päästöjään ja rahoittaa ilmastotyötä kehitysmaissa. Myös vauraimpien kehitysmaiden on raportoitava päästöistään.
• Päävastuu kuuluu teollisuusmaille, mutta myös vauraimpien kehitysmaiden on rajoitettava päästöjensä kasvua.
• Kaikkien maiden pitää vähentää päästöjään.
• Päästörajoituksia ei tarvita.

9. Suomeen on säädettävä ilmastolaki, joka vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Vuosittaisiin päästöleikkauksiin velvoittava laki estäisi hallituksia vierittämästä vastuuta seuraaville hallituksille ja sukupolville. Kahden asteen tavoitteen saavuttaminen edellyttää teollisuusmailta yli 95 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2050 mennessä. Lain kannattajien mielestä laki auttaisi toteuttamaan tulevien vuosikymmenten päästövähennykset ennakoitavasti ja johdonmukaisesti.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

10. Seuraavan eduskunnan tulee myöntää lisää ydinvoimalupia.

Eduskunta myönsi heinäkuussa 2010 kaksi lupaa ydinvoimalaitosten rakentamiselle. On mahdollista, että seuraavalla hallituskaudella päätetään jälleen uusista ydinvoimaluvista. Päätöksillä on kansainvälistäkin merkitystä: ydinvoiman rakentamista harkitaan lukuisissa teollisuus- ja kehitysmaissa ja Suomen toimia seurataan tarkasti.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Ydinvoima on vanhanaikaista ja riskialtista. Suomi voisi profiloitua modernin energiantuotannon kehittäjänä, eikä ydinvaltiona. Energiankulutuksen kasvu ei ole väistämätön luonnonvoima, voimme satsata myös energiansäästöön. Viidennen ydinvoimalan vastoinkäymisten leimaama rakennusprosessi on osoittanut, että ydinvoima todellisuudessa on kallista eikä työllistä suurta joukkoa suomalaisia.

11. Suomen politiikan päätavoitteena ei pidä olla talouskasvu.

Talouskasvu kuormittaa luontoa, sillä talous ja luonnonvarojen kulutus kasvavat Suomessa rinta rinnan. Työllisyyden säilyttäminen ilman kasvua kuitenkin vaatisi työn uudelleenjakoa. Ihmisten hyvinvointiin vaikuttaa talouskasvun lisäksi esimerkiksi tulonjako, vapaa-ajan määrä ja turvallisuus.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Meidän on tutkittava vaihtoehtoisia malleja luoda hyvinvointia ja palveluja, niin ettemme ole riippuvaisia talouskasvusta ja suhdanteiden heittelystä.

12. Suomen tulee nostaa kehitysyhteistyövarat 0,7 prosenttiin kansantaloudesta vuoteen 2015 mennessä.

Suomi on sitoutunut tähän tavoitteeseen YK:ssa ja EU:ssa. Tavoitteen on saavuttanut viisi maata: Ruotsi, Norja, Tanska, Alankomaat ja Luxemburg. Suomen apu on viime vuosina kasvanut ja vastasi 0,54 prosenttia kansantaloudesta vuonna 2009. 0,7 prosentin saavuttaminen vuonna 2015 vaatisi nykyisten kasvuennusteiden mukaan 1,5 miljardia euroa.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

13. Suomen pitää kehitysyhteistyössään erityisesti korostaa ehkäisy- ja aborttioikeuksien, äitiysterveyden ja seksuaalikasvatuksen parantamista.

Naisten oikeuksien ja terveyden vahvistaminen on osan mielestä tärkein tavoite ja väline köyhyyden ja väestönkasvun vähentämisessä. Toiset katsovat, että nämä moraalisesti, uskonnollisesti ja kulttuurisesti sensitiiviset kysymykset ovat kunkin maan sisäisiä asioita tai että kehitysyhteistyöllä on muita tärkeämpiä tavoitteita.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Naisten oikeuksien parantaminen ja koulutus on tutkitusti paras tapa lisätä hyvinvointia ja pienentää syntyvyyttä.

14. Ostatko Reilun kaupan tuotteita?

Reilu kauppa pyrkii parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Kriitikot katsovat, ettei Reilun kaupan järjestelmä toimi tai ettei tuotemerkeillä voi muuttaa maailmaa kestävällä tavalla.

• Aina voidessani ja suosittelen tuotteita työpaikalle ja ystävilleni
• Usein
• Satunnaisesti
• En käytä Reilun kaupan tuotteita

15. Julkisilla varoilla tulee ostaa tuotteet mahdollisimman edullisesti, vaikka olisi mahdollista, että ne on tuotettu epäeettisesti.

Verovarojen säästämiseksi julkiset hankinnat tehdään yleensä mahdollisimman edullisesti. Valtio, kunnat ja seurakunnat tekevät vuosittain hankintoja 27 miljardilla eurolla. Kehitysmaista tulevien tuotteiden osuus on nopeassa kasvussa. Osa niistä tuotetaan heikoissa työoloissa tai jopa lapsityövoimalla.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

16. Kansainvälinen pörssivero kannattaa ottaa käyttöön.

Rahoitusmarkkinoiden liiallisen verotuksen ja sääntelyn pelätään vähentävän ihmisten ja yritysten lainansaantia ja yleistä talouskasvua. Toisaalta arvioidaan, että pörssivero vähentäisi keinottelua ja vakauttaisi rahoitusmarkkinoita. Verotulojen arvioidaan nousevan jopa 600 miljardiin euroon vuodessa, jos 0,05 prosentin vero valuutta-, osake- ja johdannaiskaupalle olisi maailmanlaajuinen.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

17. Yritysten yhteiskuntavastuusta tarvitaan sitovampia kansainvälisiä sääntöjä.

Monien maiden ympäristö-, työ- ja ihmisoikeuslaeissa on aukkoja ja lukuisat yritykset ovat kehittäneet omia eettisiä sääntöjä. Joidenkin mielestä tarvitaan sitovia kansainvälisiä sääntöjä, jotka määrittelevät yritysten minimivelvollisuudet eri puolilla maailmaa ja rajoittavat hikipajoja, saastuttamista ja muuta epäreilua kilpailua. Toisten mielestä sääntelyä ei pidä lisätä.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

18. Suomen tulee pyrkiä puhtaaseen vapaakauppaan niin maatalous-, palvelu- kuin teollisuustuotteissa.

Vapaakauppa tarkoittaa tullien, tuotantomääriin vaikuttavien tukiaisten ja muiden kaupan esteiden poistamista.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

19. Tulisiko Suomen tuoda Venäjän politiikassaan vahvemmin esiin ihmisoikeuksien ja demokraattisten oikeuksien tila Venäjällä?

• Kyllä, Suomen ulkopolitiikan tulee heijastella tärkeäksi koettuja arvoja. Demokraattisempi Venäjä on myös luotettavampi yhteistyöpartneri.
• Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa.
• Ei, Suomen idänpolitiikan tulisi perustua rationaaliseen taloudellisten etujen tavoitteluun.
• Ei, Venäjän tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle.