Ulkopoliittinen Vaalikone 2011

1. Maahanmuuttoa pitää rajoittaa merkittävästi.

Vuonna 2009 Suomessa asuvien ulkomaalaisten lukumäärä nousi 12 463 ihmisellä. Suurimmat ulkomaalaisryhmät Suomessa ovat venäläiset (28 400) virolaiset (25 300), ruotsalaiset (8600) ja somalialaiset (5600). Kokonaisuudessaan Suomen väestöstä maahanmuuttajia on 2,5 prosenttia.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Minusta ei ole mitään syytä rajoittaa pääosin naapurimaista tulevien tavallisten ihmisten muuttoa Suomeen. Suomi ei ole kylmänä pohjoisena maana muutenkaan kovin houkutteleva, ja väestömme vanhenee kovaa tahtia, joten tarvitsemme pitkällä aikavälillä myös ulkomaista työvoimaa esimerkiksi hoitotyöhön.

2. Suomen tulisi ottaa vastaan huomattavasti enemmän kiintiöpakolaisia YK:n pakolaisleireiltä.

Vuonna 2009 Suomi vastaanotti leireiltä 727 pakolaista, joista enemmistö oli kongolaisia, irakilaisia ja burmalaisia. Ruotsi otti leireiltä 1900 pakolaista, Norja 1200, Tanska 500 ja Islanti 30.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Minusta Suomen ei tarvitse lisätä kiintiötään huomattavasti, vaan nykyinen määrä on kohtuullinen. Sen sijaan Suomen tulisi nykyistä voimakkaammin panostaa ihmisten olojen parantamiseen lähtömaissa ja myös kohentaa jo pakolaisleireilla olevien ihmisten oloja.

3. Suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi on tärkeämpää osoittaa rahaa kriisinhallintaan, rauhan rakentamiseen ja kehitysyhteistyöhön kuin Suomen aseelliseen puolustukseen.

Jotkut näkevät kehitysyhteistyön rauhantyönä, koska köyhyyttä vähentämällä se ehkäisee yhteiskunnallista epävakautta, konflikteja ja terrorismia. Toisten mielestä paras turvatakuu Suomelle on aseellinen puolustus.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Asioita ei mielestäni voi asettaa suoraan vastakkain, mutta ensin mainitut ovat merkittävää rauhantyötä, ja ovat näin tärkeä osa pitkän tähtäimen vakauden säilyttämistä maailmalla. Myös aseellinen maanpuolustus on säilytettävä, mutta sodankäynnin muuttumisen vuoksi nykyisen laajuinen reservi ei ole enää käytännöllinen eikä tarpeellinen.

4. Suomalaisia rauhanturvaajia voidaan käyttää tukemaan laillista hallitusta väkivaltaisten ryhmien nujertamisessa, kun kriisinhallintaoperaatio on saanut kansainvälisen valtuutuksen.

Perinteisesti suomalaiset rauhanturvaajat ovat osallistuneet operaatioihin, jotka konfliktin kumpikin pääosapuoli on hyväksynyt. Nykyisin tällaisia operaatioita kuitenkin on harvoin, ja usein suomalaisjoukot tukevat laillisten hallitusten toimia esimerkiksi rikollisryhmiä tai vastarintaliikkeitä vastaan.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Operaatiot voivat olla vaarallisia, mutta sotilaan ammatin valinneen luulisi ymmärtävän työnsä vaarat. Kansainvälinen valtuutus on kuitenkin välttämätön edellytys sille, että suomalaisia voidaan lähettää tällaisiin tehtäviin.

5. Lähi-idän konfliktia koskevissa kannanotoissaan ja toimissaan Suomen ja EU:n tulisi muuttaa kriittisemmäksi suhtautumistaan Israeliin.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Israelin toimia katsotaan toisinaan liikaa läpi sormien, mutta toisaalta maa on sentään varsin toimiva demokratia, varsinkin verrattuna naapurivaltioihin, ja usein se vain pyrkii suojaamaan omia kansalaisiaan. Joskus myös ympärillä asuvien arabien siviileihin kohdistamaa terroria ymmärretään länsimaissa aivan liikaa. Molempien osapuolien tekemiin vääryyksiin tulisi suhtautua samalla tavalla.

6. Pienaseita koskevia sääntöjä pitää huomattavasti tiukentaa niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Pienaseet aiheuttavat tragedioita Suomessa ja kehitysmaissa. Suomen aselupalakia tiukennettiin jonkin verran lokakuussa 2010. Kansainvälisellä asekauppasopimuksella voitaisiin estää aseiden myynti maille, joissa riski aseiden käytöstä ihmisoikeusloukkauksiin on huomattava.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Suomessa ja Euroopassa yleensä säännöt ovat jo melko tiukat, joten kiristämisen tarve ei ole kovin suuri. Myös vaikutukset jäävät heikoiksi, koska laittomiakin aseita pyörii markkinoilla. Sen sijaan monissa muissa maissa lain kiristyksiä kaivataan. Kansainvälistä asekauppaa tulisi joka tapauksessa rajoittaa huomattavasti, mutta helppoa se ei ole.

7. Minkälaista yhteistyötä Suomen pitäisi mielestänne tehdä Naton kanssa?

• Ei minkäänlaista tai nykyistä rajatumpaa
• Yhteistyö pitää säilyttää nykytasolla: osallistutaan harjoituksiin, sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin ja materiaaliyhteistyöhön.
• Yhteistyötä pitää tiivistää esimerkiksi osallistumalla täysimääräisesti Naton nopean toiminnan joukkojen toimintaan ja Baltian ilmavalvontaan.
• Liittyä täysjäseneksi

Ehdokkaan kommentti

Nykyinen kumppanuus on riittävää.

8. Miten vastuu ilmastopäästöjen vähentämisestä tulisi jakaa globaalisti?

Ilmastonmuutos johtuu teollisuusmaiden historiallisista päästöistä. Yksi suomalainen aiheuttaa edelleen kymmenen kertaa enemmän päästöjä kuin yksi intialainen. Kehitysmaiden mielestä niiden pitää saada keskittyä köyhyyden vähentämiseen. Kokonaisuudessaan kehitysmaiden päästöt ovat kuitenkin jo nousseet puoleen koko maailman päästöistä.

• Vastuu kuuluu teollisuusmaille. Niiden pitää vähentää päästöjään ja rahoittaa ilmastotyötä kehitysmaissa. Myös vauraimpien kehitysmaiden on raportoitava päästöistään.
• Päävastuu kuuluu teollisuusmaille, mutta myös vauraimpien kehitysmaiden on rajoitettava päästöjensä kasvua.
• Kaikkien maiden pitää vähentää päästöjään.
• Päästörajoituksia ei tarvita.

Ehdokkaan kommentti

Päävastuu kuuluu teollisuusmaille vielä jonkin aikaa, mutta jo seuraavan kymmenen vuoden kuluessa myös kehitysmaiden olisi käännettävä päästökasvunsa laskuksi, jos ilmastonmuutosta vastaan halutaan toimia tehokkaasti.

9. Suomeen on säädettävä ilmastolaki, joka vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Vuosittaisiin päästöleikkauksiin velvoittava laki estäisi hallituksia vierittämästä vastuuta seuraaville hallituksille ja sukupolville. Kahden asteen tavoitteen saavuttaminen edellyttää teollisuusmailta yli 95 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2050 mennessä. Lain kannattajien mielestä laki auttaisi toteuttamaan tulevien vuosikymmenten päästövähennykset ennakoitavasti ja johdonmukaisesti.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Tavoite on varsin kova, mutta teknisesti saavutettavissa. Jos päästöjen vähentämisestä ei kuitenkaan saada aikaan minkäänlaisia kansainvälisiä sopimuksia Kioton sopimuksen jälkeen, tavoite voi johtaa kohtuuttomiin kustannuksiin kilpailijamaihin verrattuna, ja sitä pitää tarkkaan harkita.

10. Seuraavan eduskunnan tulee myöntää lisää ydinvoimalupia.

Eduskunta myönsi heinäkuussa 2010 kaksi lupaa ydinvoimalaitosten rakentamiselle. On mahdollista, että seuraavalla hallituskaudella päätetään jälleen uusista ydinvoimaluvista. Päätöksillä on kansainvälistäkin merkitystä: ydinvoiman rakentamista harkitaan lukuisissa teollisuus- ja kehitysmaissa ja Suomen toimia seurataan tarkasti.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Jo edelliset ydinvoimaluvat perustuivat osin ylimitoitettuihin sähkön käyttöennusteihin. En ymmärrä, mihin tarpeeseen uusia voimaloita käytettäisiin, jos ei Suomeen rakenneta kokonaan uutta erittäin paljon sähköä käyttävää teollisuutta. On vaikea kuvitella, mikä tällainen teollisuudenala olisi. Suomen ei ole mitään syytä ryhtyä Euroopan ydinsähkön tuottajaksi ja sitä kautta myös jätevarastoksi.

11. Suomen politiikan päätavoitteena ei pidä olla talouskasvu.

Talouskasvu kuormittaa luontoa, sillä talous ja luonnonvarojen kulutus kasvavat Suomessa rinta rinnan. Työllisyyden säilyttäminen ilman kasvua kuitenkin vaatisi työn uudelleenjakoa. Ihmisten hyvinvointiin vaikuttaa talouskasvun lisäksi esimerkiksi tulonjako, vapaa-ajan määrä ja turvallisuus.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Ihmisten kokema onnellisuus tulisi ottaa politiikan päätavoitteeksi talouskasvun sijaan. On kuitenkin vaikea kuvitella, miten onnellisuutta voitaisiin pitkällä aikavälillä kasvattaa kokonaan ilman talouskasvua. Kasvun tulee kuitenkin olla sellaista, että se vahingoittaa ympäristöä nykyistä vähemmän.

12. Suomen tulee nostaa kehitysyhteistyövarat 0,7 prosenttiin kansantaloudesta vuoteen 2015 mennessä.

Suomi on sitoutunut tähän tavoitteeseen YK:ssa ja EU:ssa. Tavoitteen on saavuttanut viisi maata: Ruotsi, Norja, Tanska, Alankomaat ja Luxemburg. Suomen apu on viime vuosina kasvanut ja vastasi 0,54 prosenttia kansantaloudesta vuonna 2009. 0,7 prosentin saavuttaminen vuonna 2015 vaatisi nykyisten kasvuennusteiden mukaan 1,5 miljardia euroa.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Kehitysyhteistyö on parhaimmillaan erinomaista kriisien ehkäisytyötä, joka myös hillitsee Eurooppaan pakolaisina tai laittomina maahanmuuttajina pyrkivien ihmisten virtaa. Työn laatuun ja tehokkuuteen on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota.

13. Suomen pitää kehitysyhteistyössään erityisesti korostaa ehkäisy- ja aborttioikeuksien, äitiysterveyden ja seksuaalikasvatuksen parantamista.

Naisten oikeuksien ja terveyden vahvistaminen on osan mielestä tärkein tavoite ja väline köyhyyden ja väestönkasvun vähentämisessä. Toiset katsovat, että nämä moraalisesti, uskonnollisesti ja kulttuurisesti sensitiiviset kysymykset ovat kunkin maan sisäisiä asioita tai että kehitysyhteistyöllä on muita tärkeämpiä tavoitteita.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Liian suuri väestönkasvu on edelleen monen kehitysmaan yksi keskeinen ongelma, johon puuttumalla parannetaan kaikkien kansalaisten elämänlaatua. Naisten aseman parantaminen on myös todistetusti ollut merkittävä askel monen valtion kehityksessä.

14. Ostatko Reilun kaupan tuotteita?

Reilu kauppa pyrkii parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Kriitikot katsovat, ettei Reilun kaupan järjestelmä toimi tai ettei tuotemerkeillä voi muuttaa maailmaa kestävällä tavalla.

• Aina voidessani ja suosittelen tuotteita työpaikalle ja ystävilleni
• Usein
• Satunnaisesti
• En käytä Reilun kaupan tuotteita

Ehdokkaan kommentti

Lähikaupassani niitä ei ole tarjolla kovin paljon, mutta aina toisinaan hankin niitä.

15. Julkisilla varoilla tulee ostaa tuotteet mahdollisimman edullisesti, vaikka olisi mahdollista, että ne on tuotettu epäeettisesti.

Verovarojen säästämiseksi julkiset hankinnat tehdään yleensä mahdollisimman edullisesti. Valtio, kunnat ja seurakunnat tekevät vuosittain hankintoja 27 miljardilla eurolla. Kehitysmaista tulevien tuotteiden osuus on nopeassa kasvussa. Osa niistä tuotetaan heikoissa työoloissa tai jopa lapsityövoimalla.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Edullisuus ei ole eikä saa olla ainoa kriteeri, sillä tällöin tingitään usein myös tuotteen laadusta. Yhden laatukriteereistä tulee olla, että tuotanto-olosuhteet ovat kelvolliset.

16. Kansainvälinen pörssivero kannattaa ottaa käyttöön.

Rahoitusmarkkinoiden liiallisen verotuksen ja sääntelyn pelätään vähentävän ihmisten ja yritysten lainansaantia ja yleistä talouskasvua. Toisaalta arvioidaan, että pörssivero vähentäisi keinottelua ja vakauttaisi rahoitusmarkkinoita. Verotulojen arvioidaan nousevan jopa 600 miljardiin euroon vuodessa, jos 0,05 prosentin vero valuutta-, osake- ja johdannaiskaupalle olisi maailmanlaajuinen.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Aiemmin en uskonut, että kansainvälisen sopimuksen saaminen aikaan on mahdollista. Kun Ranskan ja Saksan valtiojohtokin on kuitenkin maininnut asiasta, Suomen tulee olla mukana samassa rintamassa. Keinottelu markkinoilla heikentää usein aivan tavallisten ihmisten ja jopa valtioiden asemaa ilman, että nämä voivat toimia sitä vastaan, ja rahoitusmarkkinavero voisi suitsia tätä toimintaa.

17. Yritysten yhteiskuntavastuusta tarvitaan sitovampia kansainvälisiä sääntöjä.

Monien maiden ympäristö-, työ- ja ihmisoikeuslaeissa on aukkoja ja lukuisat yritykset ovat kehittäneet omia eettisiä sääntöjä. Joidenkin mielestä tarvitaan sitovia kansainvälisiä sääntöjä, jotka määrittelevät yritysten minimivelvollisuudet eri puolilla maailmaa ja rajoittavat hikipajoja, saastuttamista ja muuta epäreilua kilpailua. Toisten mielestä sääntelyä ei pidä lisätä.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Säännöt olisivat sinänsä tarpeen, mutta suhtaudun epäilevästi niiden toimivuuteen, sillä monissa maissa valvonta ei yksinkertaisesti toimi, vaikka tällaisia säädöksiä onkin jo olemassa

18. Suomen tulee pyrkiä puhtaaseen vapaakauppaan niin maatalous-, palvelu- kuin teollisuustuotteissa.

Vapaakauppa tarkoittaa tullien, tuotantomääriin vaikuttavien tukiaisten ja muiden kaupan esteiden poistamista.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Uskon, että tämä on pitkällä tähtäimellä myös Suomen etu. Suomi on hyötynyt suuresti siitä, että se saa viedä teollisuustuotteitaan varsin vapaasti maailmalle. Maataloustukien vähentäminen säästäisi valtioiden rahaa, hillitsisi ylituotantoa ja antaisi paremmat mahdollisuudet kehitysmaiden tuotteiden myynnille ulkomailla.

19. Tulisiko Suomen tuoda Venäjän politiikassaan vahvemmin esiin ihmisoikeuksien ja demokraattisten oikeuksien tila Venäjällä?

• Kyllä, Suomen ulkopolitiikan tulee heijastella tärkeäksi koettuja arvoja. Demokraattisempi Venäjä on myös luotettavampi yhteistyöpartneri.
• Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa.
• Ei, Suomen idänpolitiikan tulisi perustua rationaaliseen taloudellisten etujen tavoitteluun.
• Ei, Venäjän tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle.

Ehdokkaan kommentti

En usko, että saamme pienenä naapurivaltiona paljonkaan aikaa yksin räksyttämällä, mutta EU:n voimin meillä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa Venäjän toimintaan.