Ulkopoliittinen Vaalikone 2011

1. Maahanmuuttoa pitää rajoittaa merkittävästi.

Vuonna 2009 Suomessa asuvien ulkomaalaisten lukumäärä nousi 12 463 ihmisellä. Suurimmat ulkomaalaisryhmät Suomessa ovat venäläiset (28 400) virolaiset (25 300), ruotsalaiset (8600) ja somalialaiset (5600). Kokonaisuudessaan Suomen väestöstä maahanmuuttajia on 2,5 prosenttia.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Maahanmuuttoon liittyvissa kysymyksissa tulisi aina maaritella mita termilla tarkoitetaan. Maahanmuuttoa on erilaista ja myos ongelmat ovat erilaisia. Hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvitsemme työvoimaa ja veronmaksajia myös ulkomailta. Meillä on myös humanitäärinen vastuu aina auttaa hädänalaisia. Muutoinkin toivoisin keskustelun siirtyvän "kuka saa tulla?" -ajatuksesta "miten varmistamme kotouttamisen?" -ajatukseen. Myös maahanmuuttoon liittyvistä ongelmakohdista ja väärinkäytöksistä tulee keskustella avoimesti.

2. Suomen tulisi ottaa vastaan huomattavasti enemmän kiintiöpakolaisia YK:n pakolaisleireiltä.

Vuonna 2009 Suomi vastaanotti leireiltä 727 pakolaista, joista enemmistö oli kongolaisia, irakilaisia ja burmalaisia. Ruotsi otti leireiltä 1900 pakolaista, Norja 1200, Tanska 500 ja Islanti 30.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Suomella on aktiivisena kansainvälisenä toimijana (mm. EU- ja YK -jäsenyyksien myötä) velvollisuus auttaa hädänalaisia ja ottaa maahan tietty määrä pakolaisia vuosittain. Lisääntyvät konfliktit luovat painetta nostaa kiintiöpakolaisten määrää. Määrää voitaisiinkin lisätä, mutta se edellyttäisi turvapaikanhakijoiden määrän pienenemistä sillä on tärkeä varmistaa riittävät resurssit maahan tulevien pakolaisten kotouttamiseksi. Lähtökohtaisesti olisi tärkeää pyrkiä auttamaan myös lähtömaassa.

3. Suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi on tärkeämpää osoittaa rahaa kriisinhallintaan, rauhan rakentamiseen ja kehitysyhteistyöhön kuin Suomen aseelliseen puolustukseen.

Jotkut näkevät kehitysyhteistyön rauhantyönä, koska köyhyyttä vähentämällä se ehkäisee yhteiskunnallista epävakautta, konflikteja ja terrorismia. Toisten mielestä paras turvatakuu Suomelle on aseellinen puolustus.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Kehitysyhteistyötä ja maanpuolustusta ei pitäisi nähdä vastakkaisina asioina, eikä niitä oikein voi laittaa tärkeysjärjestykseen. On hyvä muistaa että osallistuminen esimerkiksi kriisinhallintaoperaatioihin lisää myös oman maamme puolustuskykyä. Sekä puolustusvoimia että kehityspolitiikkaa tulee kehittää tulevaisuuden haasteiden mukaan. Kehitysapu on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jonka tarkoituksena on turvata nimenomaan Suomen ja suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Kehitysyhteistyössä ensisijaista on nimenomaan laaja ja tiivis kansainvälinen yhteistyö. Myös kriisinhallinnan osalta korostan kansainvälistä yhteistyötä. Suomen tulee jatkossakin osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan YK:n, EU:n ja myös NATO:n tehtävissä.

4. Suomalaisia rauhanturvaajia voidaan käyttää tukemaan laillista hallitusta väkivaltaisten ryhmien nujertamisessa, kun kriisinhallintaoperaatio on saanut kansainvälisen valtuutuksen.

Perinteisesti suomalaiset rauhanturvaajat ovat osallistuneet operaatioihin, jotka konfliktin kumpikin pääosapuoli on hyväksynyt. Nykyisin tällaisia operaatioita kuitenkin on harvoin, ja usein suomalaisjoukot tukevat laillisten hallitusten toimia esimerkiksi rikollisryhmiä tai vastarintaliikkeitä vastaan.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Rauhanturvaamisen lähtökohtana tulee olla demokratian tukeminen ja pysyvien rauhan olosuhteiden luominen. Tämä voi tarkoittaa myös väkivaltaisia ryhmiä vastaan taistelemista kysymyksessä mainitussa tilanteessa. Kaikkiaan turvallisuuspoliittisessa keskustelussa tulisi mielestäni aikaisempaa voimakkaammin painottaa nimenoman rauhan rakentamista ja rauhanvälitystehtäviä.

5. Lähi-idän konfliktia koskevissa kannanotoissaan ja toimissaan Suomen ja EU:n tulisi muuttaa kriittisemmäksi suhtautumistaan Israeliin.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Meidän tulee keskittyä tukemaan rauhanprosessin etenemistä. Puolien valitseminen ei rauhaa juurikaan edistä. Tässäkin kansainvälinen yhteistyö esim. EU:n ja YK:n kautta on ensiarvoista. Olen muuten päässyt todistamaan varsin mielenkiintoisia keskusteluja koskien Lähi-idän kriisiä. Vuonna 2007 opiskelin yhden kurssin kestävää kehitystä YK:n yliopistossa Jordaniassa, jossa kurssikavereinani oli sekä israelilaisia että palestiinalaisia. Lounastauolla konfliktin eri osapuolten edustajat pystyivät keskustelemaan konfliktin syistä ja seurauksista keskenään rauhallisesti, rakentavasti ja ystävällisessä hengessä. On tärkeää muistaa, että vaikeissakin konflikteissa on pohjimmiltaan kysymys ihmisistä ja ihmisoikeuksista.

6. Pienaseita koskevia sääntöjä pitää huomattavasti tiukentaa niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Pienaseet aiheuttavat tragedioita Suomessa ja kehitysmaissa. Suomen aselupalakia tiukennettiin jonkin verran lokakuussa 2010. Kansainvälisellä asekauppasopimuksella voitaisiin estää aseiden myynti maille, joissa riski aseiden käytöstä ihmisoikeusloukkauksiin on huomattava.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Eduskunnassa loppuvuodesta esillä ollut ampuma-aselain tavoitteena oli nimenomaan parantaa aseturvallisuutta Suomessa. Lopputulos oli mielestäni hyvä kompromissiratkaisu. Aseita koskevissa tiukennuksissa on tärkeää muistaa ampuma- ja metsästysharrastusten merkitys. En usko, että kansainvälisillä asekauppasopimuksilla pystyttäisiin hillitsemään (nyt jo laajasti laitonta) asekauppaa. Monesti ihmisoikeusloukkaustapauksissa käytetty ase on nimenomaan laiton.

7. Minkälaista yhteistyötä Suomen pitäisi mielestänne tehdä Naton kanssa?

• Ei minkäänlaista tai nykyistä rajatumpaa
• Yhteistyö pitää säilyttää nykytasolla: osallistutaan harjoituksiin, sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin ja materiaaliyhteistyöhön.
• Yhteistyötä pitää tiivistää esimerkiksi osallistumalla täysimääräisesti Naton nopean toiminnan joukkojen toimintaan ja Baltian ilmavalvontaan.
• Liittyä täysjäseneksi

Ehdokkaan kommentti

Suomen tulee lisätä osallistumistaan kansainväliseen kriisinhallintaan (NATO:n lisäksi myös EU: ja YK:n tehtävissä). Yhteistyötä ja kumppanuutta NATO:n kanssa on luontevaa kehittää ja tiivistää. NATO-keskustelu ei kuitenkaan mielestäni ole nyt ajankohtainen, sillä edellytyksiä jäsenyydelle ei tällä hetkellä ole. Mahdollinen täysjäsenyys edellyttäisi myös kansalaisten tukea.

8. Miten vastuu ilmastopäästöjen vähentämisestä tulisi jakaa globaalisti?

Ilmastonmuutos johtuu teollisuusmaiden historiallisista päästöistä. Yksi suomalainen aiheuttaa edelleen kymmenen kertaa enemmän päästöjä kuin yksi intialainen. Kehitysmaiden mielestä niiden pitää saada keskittyä köyhyyden vähentämiseen. Kokonaisuudessaan kehitysmaiden päästöt ovat kuitenkin jo nousseet puoleen koko maailman päästöistä.

• Vastuu kuuluu teollisuusmaille. Niiden pitää vähentää päästöjään ja rahoittaa ilmastotyötä kehitysmaissa. Myös vauraimpien kehitysmaiden on raportoitava päästöistään.
• Päävastuu kuuluu teollisuusmaille, mutta myös vauraimpien kehitysmaiden on rajoitettava päästöjensä kasvua.
• Kaikkien maiden pitää vähentää päästöjään.
• Päästörajoituksia ei tarvita.

Ehdokkaan kommentti

Meillä on vain yksi planeetta ja se on yhteinen. Saastuttajan tulee maksaa päästöjensä mukaan. Kehitysmaita tulee tukea siinä, että kehityksen myötä ympäristöasiat otetaan alusta asti huomioon. Teollisuusmaiden tekemiä virheitä ei pidä toistaa. On kuitenkin ensiarvoista, että teollisuusmaat nyt kantavat vastuunsa ilmastopäästöjen vähentämisestä.

9. Suomeen on säädettävä ilmastolaki, joka vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Vuosittaisiin päästöleikkauksiin velvoittava laki estäisi hallituksia vierittämästä vastuuta seuraaville hallituksille ja sukupolville. Kahden asteen tavoitteen saavuttaminen edellyttää teollisuusmailta yli 95 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2050 mennessä. Lain kannattajien mielestä laki auttaisi toteuttamaan tulevien vuosikymmenten päästövähennykset ennakoitavasti ja johdonmukaisesti.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Ilmasto- ja ympäristötavoitteiden osalta meidän tulee kaikin tavoin pyrkiä toteuttamaan ne tavoitteet, joihin olemme jo sitoutuneet. Jotta ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua alle kahden asteen, Suomen (mutta ei yksin Suomen!) tulee sitoutua päästöjen vähentämiseen 40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Tässä Suomella olisi mahdollisuus toimia suunnannäyttäjänä ja edelläkävijänä. Ilmastotavoitteisiin sitoutuminen voisi edistää teknologian kehitystä, suomalaisen osaamisen vientiä ja sitä kautta myös työllisyyttä.

10. Seuraavan eduskunnan tulee myöntää lisää ydinvoimalupia.

Eduskunta myönsi heinäkuussa 2010 kaksi lupaa ydinvoimalaitosten rakentamiselle. On mahdollista, että seuraavalla hallituskaudella päätetään jälleen uusista ydinvoimaluvista. Päätöksillä on kansainvälistäkin merkitystä: ydinvoiman rakentamista harkitaan lukuisissa teollisuus- ja kehitysmaissa ja Suomen toimia seurataan tarkasti.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Ydinvoimakysymys on itselleni vaikea. Toivoisin, että emme tarvitsisi ydinvoimaa. Pidän kuitenkin päästöttömyyttä, kilpailukykyä ja energiaomavaraisuutta niin tärkeinä, että nykyisessä tilanteessa koen ydinvoiman valitettavasti välttämättömänä. Sitä ei kuitenkaan missään nimessä saa asettaa vastakkain uusiutuvien energialähteiden kanssa. Mielestäni uusiutuvan energian osuutta energiatuotannossamme tulee lisätä niin paljon kuin mahdollista. Uusiutuvaan energiaan liittyy suuret mahdollisuudet.

11. Suomen politiikan päätavoitteena ei pidä olla talouskasvu.

Talouskasvu kuormittaa luontoa, sillä talous ja luonnonvarojen kulutus kasvavat Suomessa rinta rinnan. Työllisyyden säilyttäminen ilman kasvua kuitenkin vaatisi työn uudelleenjakoa. Ihmisten hyvinvointiin vaikuttaa talouskasvun lisäksi esimerkiksi tulonjako, vapaa-ajan määrä ja turvallisuus.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Täytyy muistaa että talouden kasvu on hyvinvointimme ja etenkin palveluidemme edellytys. Vaikka hyvinvointiin vaikuttavat monet seikat, vaatii hyvinvoinnin luominen aina työtä. Talouspolitiikan lähtökohtana tulee mielestäni kuitenkin olla kestävä kehitys ja taloudellinen vastuu. Se tarkoittaa tasaista kasvua ja talouden tasapainoa. Velkaantuminen on pysäytettävä. Hyva esimerkki kestavasta talouskasvusta on aineettoman talouden tukeminen (esim. tutkimus ja teknologia).

12. Suomen tulee nostaa kehitysyhteistyövarat 0,7 prosenttiin kansantaloudesta vuoteen 2015 mennessä.

Suomi on sitoutunut tähän tavoitteeseen YK:ssa ja EU:ssa. Tavoitteen on saavuttanut viisi maata: Ruotsi, Norja, Tanska, Alankomaat ja Luxemburg. Suomen apu on viime vuosina kasvanut ja vastasi 0,54 prosenttia kansantaloudesta vuonna 2009. 0,7 prosentin saavuttaminen vuonna 2015 vaatisi nykyisten kasvuennusteiden mukaan 1,5 miljardia euroa.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni kehitysavun 0,7 % tavoitteesta (osuus BKT:sta) ja YK:n kehitystavoitteista tulee pitää kiinni. Kehityspolitiikan toteuttamista on kuitenkin myös syytä tarkastella kriittisesti ja kehittää. On tärkeää varmistaa, että kehitysapuun tarkoitetut varat menevät sinne, minne ne kuuluvatkin ja mistä niistä on eniten apua. On syytä myös tiedostaa, että kehitysyhteistyöhön liittyy ongelmakohtia (mm. avun tulosten seuranta ja väärinkäytökset). Muuten, myös maahanmuuttopolitiikka liittyy välillisesti kehitysapukysymykseen. Kehitysmaista teollisuusmaihin töihin tulevilla on suuri merkitys kehitysmaiden taloudelle. Ymmärtääkseni siirtolaisten kotiseuduilleen lähettämä rahamäärä on suurempi, kuin koko kehitysavun määrän.

13. Suomen pitää kehitysyhteistyössään erityisesti korostaa ehkäisy- ja aborttioikeuksien, äitiysterveyden ja seksuaalikasvatuksen parantamista.

Naisten oikeuksien ja terveyden vahvistaminen on osan mielestä tärkein tavoite ja väline köyhyyden ja väestönkasvun vähentämisessä. Toiset katsovat, että nämä moraalisesti, uskonnollisesti ja kulttuurisesti sensitiiviset kysymykset ovat kunkin maan sisäisiä asioita tai että kehitysyhteistyöllä on muita tärkeämpiä tavoitteita.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Yksi vaikuttavimmista tavoista auttaa kehitysmaita on edistää nimenomaan naisten asemaa, oikeuksia ja osaamista. Kysymyksessä mainitut keinot auttavat erityisesti väestönkasvun hillitsemisessä, jolla on tärkeä merkitys köyhyyden poistamisessa. Lisäksi esimerkiksi pienillä mikro- ja naislainoilla on todettu positiivisia vaikutuksia naisten asemaan ja kehitysmaiden kehitykseen.

14. Ostatko Reilun kaupan tuotteita?

Reilu kauppa pyrkii parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Kriitikot katsovat, ettei Reilun kaupan järjestelmä toimi tai ettei tuotemerkeillä voi muuttaa maailmaa kestävällä tavalla.

• Aina voidessani ja suosittelen tuotteita työpaikalle ja ystävilleni
• Usein
• Satunnaisesti
• En käytä Reilun kaupan tuotteita

Ehdokkaan kommentti

Vastuullisuuteen pyrkivä kuluttaja on välillä valikoiman ja merkkiviidakon edessä hämillään. Tuen Reilua kauppaa aina kuin mahdollista, joskin mielestäni järjestelmässä olevista epäkohdista pitää myös voida puhua avoimesti. Toisaalta joidenkin tuotteiden kohdalla saattaa kestävän kehityksen kannalta joutua punnitsemaan esimerkiksi lähellä tuotetun ja Reilun kaupan tuotteen välillä. Esimerkiksi ruusuja ostaessani valitsen Reilun kaupan ruusun sijaan suomalaisen ruusun. Ruokaostoksissani yleensä suosin luomua ja lähiruokaa.

15. Julkisilla varoilla tulee ostaa tuotteet mahdollisimman edullisesti, vaikka olisi mahdollista, että ne on tuotettu epäeettisesti.

Verovarojen säästämiseksi julkiset hankinnat tehdään yleensä mahdollisimman edullisesti. Valtio, kunnat ja seurakunnat tekevät vuosittain hankintoja 27 miljardilla eurolla. Kehitysmaista tulevien tuotteiden osuus on nopeassa kasvussa. Osa niistä tuotetaan heikoissa työoloissa tai jopa lapsityövoimalla.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni tuotteiden eettisyys tulisi ottaa kilpailuttamisessa aikaisempaa paremmin huomioon. Tämä edellyttää muutoksia kilpailutuslainsäädäntöön. Esimerkiksi kunnallisessa päätöksenteossa tulisi suosia lähituotantoa. Mahdollisimman halvat hankinnat eivät muutoinkaan aina ole parhaita mahdollisia ratkaisuja, vaan hankintapäätöksiä tulee pystyä arvioimaan monipuolisemmin. Julkisia hankinoja koskeva problematiikka ei koske vain Suomea, vaan uudistuksiin tulee pyrkia myos EU:n tasolla.

16. Kansainvälinen pörssivero kannattaa ottaa käyttöön.

Rahoitusmarkkinoiden liiallisen verotuksen ja sääntelyn pelätään vähentävän ihmisten ja yritysten lainansaantia ja yleistä talouskasvua. Toisaalta arvioidaan, että pörssivero vähentäisi keinottelua ja vakauttaisi rahoitusmarkkinoita. Verotulojen arvioidaan nousevan jopa 600 miljardiin euroon vuodessa, jos 0,05 prosentin vero valuutta-, osake- ja johdannaiskaupalle olisi maailmanlaajuinen.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Vaikka rahoitusmarkkinoita olisikin syytä vakauttaa, en lähtisi lisäämään kansainvälisen kaupan verotusta tämäntyyppisellä verolla. Verotuksen tulee nimenomaan kannustaa työn tekemiseen, sen tarjoamiseen ja yrittämiseen.

17. Yritysten yhteiskuntavastuusta tarvitaan sitovampia kansainvälisiä sääntöjä.

Monien maiden ympäristö-, työ- ja ihmisoikeuslaeissa on aukkoja ja lukuisat yritykset ovat kehittäneet omia eettisiä sääntöjä. Joidenkin mielestä tarvitaan sitovia kansainvälisiä sääntöjä, jotka määrittelevät yritysten minimivelvollisuudet eri puolilla maailmaa ja rajoittavat hikipajoja, saastuttamista ja muuta epäreilua kilpailua. Toisten mielestä sääntelyä ei pidä lisätä.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Kirjoitin graduni monikansallisten yritysten yhteiskuntavastuusta ja tiedostan siten yritysten moninaiset käytännöt ja toimintatavat yhteiskuntavastuun osalta. Yksi yhteiskuntavastuun suurimmista haasteista on nimenomaan yhteisesti määriteltyjen kriteereiden puuttuminen. Erilaisia raportointimenetelmiä, standardeja, sertifikaatteja ja lisenssejä on kirjava joukko ja niistä kaikista huolimatta yritysten vastuullisuuden vertailu on lähes mahdotonta. Uskon, että tulevaisuudessa yhteiskuntavastuuseen tulee liittymään lainsäädäntöä.

18. Suomen tulee pyrkiä puhtaaseen vapaakauppaan niin maatalous-, palvelu- kuin teollisuustuotteissa.

Vapaakauppa tarkoittaa tullien, tuotantomääriin vaikuttavien tukiaisten ja muiden kaupan esteiden poistamista.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Kannatan ehdottomasti vapaakauppaa ja kaupan esteiden purkamista. Suomen tulisi mielestäni kuitenkin säilyttää omavaraisuutta maatalouden osalta. Erityisesti suomalaista luomua, lähiruokaa ja mahdollisimman puhtaan ravinnon tuotantoa tulee tukea.

19. Tulisiko Suomen tuoda Venäjän politiikassaan vahvemmin esiin ihmisoikeuksien ja demokraattisten oikeuksien tila Venäjällä?

• Kyllä, Suomen ulkopolitiikan tulee heijastella tärkeäksi koettuja arvoja. Demokraattisempi Venäjä on myös luotettavampi yhteistyöpartneri.
• Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa.
• Ei, Suomen idänpolitiikan tulisi perustua rationaaliseen taloudellisten etujen tavoitteluun.
• Ei, Venäjän tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle.

Ehdokkaan kommentti

Suomen Venäjän politiikassa on lisäksi hyvä erottaa kahdenväliset kysymykset, sekä sellaiset laajemmat asiakokonaisuudet, joissa Suomen on hyvä toimia yhteisessä rintamassa EU:n kanssa.