Ulkopoliittinen Vaalikone 2011

1. Maahanmuuttoa pitää rajoittaa merkittävästi.

Vuonna 2009 Suomessa asuvien ulkomaalaisten lukumäärä nousi 12 463 ihmisellä. Suurimmat ulkomaalaisryhmät Suomessa ovat venäläiset (28 400) virolaiset (25 300), ruotsalaiset (8600) ja somalialaiset (5600). Kokonaisuudessaan Suomen väestöstä maahanmuuttajia on 2,5 prosenttia.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

1) Ns. toissijaiseen suojeluun perustuva maahanmuutto, 2) suomalaisen käsityksen mukaisen ydinperheen ulkopuolinen perheenyhdistäminen ja 3) ankkurilapsiin perustuva perheenyhdistäminen on pääsääntöisesti lopetettava kokonaan tarpeettomia ongelmia, huoltosuhteen heikkenemistä ja rasismia aiheuttavana politiikkana, joka ei edistä kenenkään etua. Työperäine maahanmuutto on OK, jos sitä ei käytetä suomalaisten työntekijöiden oikeuksien polkemiseen ja, jos verot ja muut maksut hoidetaan asiallisesti.

2. Suomen tulisi ottaa vastaan huomattavasti enemmän kiintiöpakolaisia YK:n pakolaisleireiltä.

Vuonna 2009 Suomi vastaanotti leireiltä 727 pakolaista, joista enemmistö oli kongolaisia, irakilaisia ja burmalaisia. Ruotsi otti leireiltä 1900 pakolaista, Norja 1200, Tanska 500 ja Islanti 30.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

On huomattavasti tehokkaampaa auttaa pakolaisia heidän omassa kulttuuripiirissään.

3. Suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi on tärkeämpää osoittaa rahaa kriisinhallintaan, rauhan rakentamiseen ja kehitysyhteistyöhön kuin Suomen aseelliseen puolustukseen.

Jotkut näkevät kehitysyhteistyön rauhantyönä, koska köyhyyttä vähentämällä se ehkäisee yhteiskunnallista epävakautta, konflikteja ja terrorismia. Toisten mielestä paras turvatakuu Suomelle on aseellinen puolustus.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Vaikka maahanhyökkäys näyttäisikin tällä hetkellä epätodennäköiseltä, historia osoittaa, että tilanteet voivat muuttua nopeastikin eikä maanpuolustusta rakenneta yhdessä yössä eikä parissa vuodessa. Sota ja miehitys olisivat niin suuria katastrofeja, että niiden torjumiseen on panostettava kunnolla. Jos haluaa rauhaa, tulee valmistautua sotaan. Lisäksi uskottava puolustus vähentää muiden maiden kykyä harjoittaa suoranaista tai peiteltyä sotilaallista painostusta Suomea kohtaan sen painostamiseksi tekemään jotakin sen omien etujen vastaista. Yksinkertaistetusti: Emme voi arvostella Venäjän toimintaa ilman uskottavaa maanpuolustusta.

4. Suomalaisia rauhanturvaajia voidaan käyttää tukemaan laillista hallitusta väkivaltaisten ryhmien nujertamisessa, kun kriisinhallintaoperaatio on saanut kansainvälisen valtuutuksen.

Perinteisesti suomalaiset rauhanturvaajat ovat osallistuneet operaatioihin, jotka konfliktin kumpikin pääosapuoli on hyväksynyt. Nykyisin tällaisia operaatioita kuitenkin on harvoin, ja usein suomalaisjoukot tukevat laillisten hallitusten toimia esimerkiksi rikollisryhmiä tai vastarintaliikkeitä vastaan.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Suomen tulee ensisijaisesti pyrkiä osallistumaan vain perinteisiin rauhaanturvaamisprojekteihin. Sellaisissa tapauksissa, joissa toinen osapuoli rikkoo törkeästi ihmisoikeuksia ja on oletettavissa, että kansan selkeä enemmistö toivottaa meidät tervetulleiksi vapauttajiksi ja pelastajiksi voidaan harkita osallistumista ns. rauhaanpakottamiseen. Sisällissodan osapuoleksi ja miehittäjäksi/maahantunkeutujaksi paikallisten silmissä ei kannata ryhtyä. Se tulee kalliiksi ja epäonnistumisen mahdollisuus on suuri, kuten niin historia kuin nykyhetkikin osoittavat.

5. Lähi-idän konfliktia koskevissa kannanotoissaan ja toimissaan Suomen ja EU:n tulisi muuttaa kriittisemmäksi suhtautumistaan Israeliin.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Lähi-idän konfliktin ratkaisu edellyttää Israelin säilymistä tai katoamista. Israelilaiset eivät tule hyväksymään jälkimmäistä vaihtoehtoa, vaan he taistelevat tarvittaessa viimeiseen mieheen lännen avulla tai ilman sitä. Näin ollen ainoa mahdollinen ratkaisu on se, että Israelin naapurit hyväksyvät sen olemassaolon. Arabimaailmalle tulee tehdä selväksi, että länsi ei tule hyväksymään Israelin hävittämistä samalla, kun Israelia painostetaan noudattamaan ihmisoikeuksia.

6. Pienaseita koskevia sääntöjä pitää huomattavasti tiukentaa niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Pienaseet aiheuttavat tragedioita Suomessa ja kehitysmaissa. Suomen aselupalakia tiukennettiin jonkin verran lokakuussa 2010. Kansainvälisellä asekauppasopimuksella voitaisiin estää aseiden myynti maille, joissa riski aseiden käytöstä ihmisoikeusloukkauksiin on huomattava.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Kysymys sisältää kaksi kysymystä, jotka eivät liity toisiinkaan mitenkään. Siksi tämä kysymys on teknisesti erittäin huono. Vastaukseni ensimmäiseen kysymykseen on "Täysin eri mieltä" ja toiseen "Täysin samaa mieltä". 1) Useimpia viime aikojen massamurhia ei olisi tapahtunut, jos poliisi ja tuomioistuimet olisisvat tulkinneet olemassa olevia lakeja onnistuneemmin. Suomessa tehdään hyvin vähän henkirikoksia ampuma-aseilla eikä lainkuuliaisia kansalaisia tule rangaista muutaman törttöilijän vuoksi. Britanniassa käsiaseet ovat käytännössä kiellettyjä ja muukin lainsäädäntö tiukkaa, mutta se ei estänyt viime kesäistä joukkomurhaa. 2) Itse asiassa kehittyneiden maiden pitäisi kieltää (ja estää) aseiden ja aseteknologian vienti kokonaan omaa kansaansa sortaville hallituksille.

7. Minkälaista yhteistyötä Suomen pitäisi mielestänne tehdä Naton kanssa?

• Ei minkäänlaista tai nykyistä rajatumpaa
• Yhteistyö pitää säilyttää nykytasolla: osallistutaan harjoituksiin, sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin ja materiaaliyhteistyöhön.
• Yhteistyötä pitää tiivistää esimerkiksi osallistumalla täysimääräisesti Naton nopean toiminnan joukkojen toimintaan ja Baltian ilmavalvontaan.
• Liittyä täysjäseneksi

Ehdokkaan kommentti

Kriisinhallintaoperaatiohin osallistumiseen suhtaudun kriittisesti. Puolustusvoimat tulee varustaa ja kouluttaa oman maan puolustamiseen. En kannata Natoon liittymistä, koska pelkään, että se tuudittaisi Suomen johdon väärään turvallisuudentunteeseen johtaen Suomen omasta puolustuskyvystä tinkimiseen. Natomaat ovat tinkineet tai ovat tinkineet merkittävästi omasta puolustuskyvystään ja Yhdysvaltainkin resurssit ovat osoittautuneet rajallisiksi. Olisiko niistä meidän auttajiksimme?

8. Miten vastuu ilmastopäästöjen vähentämisestä tulisi jakaa globaalisti?

Ilmastonmuutos johtuu teollisuusmaiden historiallisista päästöistä. Yksi suomalainen aiheuttaa edelleen kymmenen kertaa enemmän päästöjä kuin yksi intialainen. Kehitysmaiden mielestä niiden pitää saada keskittyä köyhyyden vähentämiseen. Kokonaisuudessaan kehitysmaiden päästöt ovat kuitenkin jo nousseet puoleen koko maailman päästöistä.

• Vastuu kuuluu teollisuusmaille. Niiden pitää vähentää päästöjään ja rahoittaa ilmastotyötä kehitysmaissa. Myös vauraimpien kehitysmaiden on raportoitava päästöistään.
• Päävastuu kuuluu teollisuusmaille, mutta myös vauraimpien kehitysmaiden on rajoitettava päästöjensä kasvua.
• Kaikkien maiden pitää vähentää päästöjään.
• Päästörajoituksia ei tarvita.

Ehdokkaan kommentti

Ilmasto, jäätikkö, myrsky tai tulva ei käsittääkseni huomioi saastuttajan tulotasoa. Globaalit ongelmat synnytettään globaalisti. Kiinan ja Intian päästöt ovat kasvaneet yhdellä EU:llisella per viisi vuotta. Kiinan suunnitelmat ovat lähinnä kiihdyttämässä tätä kehitystä. Ylimitoitetut päästöjen leikkaukset meillä lisäävät globaaleja päästöjä ajaessaan teollisuutta maihin, joissa on meitä löysemmät säännöt.

9. Suomeen on säädettävä ilmastolaki, joka vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Vuosittaisiin päästöleikkauksiin velvoittava laki estäisi hallituksia vierittämästä vastuuta seuraaville hallituksille ja sukupolville. Kahden asteen tavoitteen saavuttaminen edellyttää teollisuusmailta yli 95 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2050 mennessä. Lain kannattajien mielestä laki auttaisi toteuttamaan tulevien vuosikymmenten päästövähennykset ennakoitavasti ja johdonmukaisesti.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Ylimitoitetut päästöjen leikkaukset meillä lisäävät globaaleja päästöjä ajaessaan teollisuutta maihin, joissa on meitä löysemmät säännöt. Nuo tavoitteet lopettaisivat teollisuuden ja talouskasvun Suomessa kokonaan. Täysin vastuuton, ilmaston kannalta merkityksetön ja Suomen kannalta katastrofaalinen ehdotus. Järki käteen ja vähintään kaikki merkittävät teollisuusmaat kattavaa globaalia järjestelmää rakentamaan.

10. Seuraavan eduskunnan tulee myöntää lisää ydinvoimalupia.

Eduskunta myönsi heinäkuussa 2010 kaksi lupaa ydinvoimalaitosten rakentamiselle. On mahdollista, että seuraavalla hallituskaudella päätetään jälleen uusista ydinvoimaluvista. Päätöksillä on kansainvälistäkin merkitystä: ydinvoiman rakentamista harkitaan lukuisissa teollisuus- ja kehitysmaissa ja Suomen toimia seurataan tarkasti.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Suomen tulee turvata mahdollisimman päästötön energiansaanti. Jos tämä edellyttää lisäydinvoimaa, niin sitä tulee rakentaa. Huonoin vaihtoehto varmaankin olisi riippuvuus venäläisestä ydinvoimasta, jota rakennettaisiin lisää rajallemme.

11. Suomen politiikan päätavoitteena ei pidä olla talouskasvu.

Talouskasvu kuormittaa luontoa, sillä talous ja luonnonvarojen kulutus kasvavat Suomessa rinta rinnan. Työllisyyden säilyttäminen ilman kasvua kuitenkin vaatisi työn uudelleenjakoa. Ihmisten hyvinvointiin vaikuttaa talouskasvun lisäksi esimerkiksi tulonjako, vapaa-ajan määrä ja turvallisuus.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Talouskasvu voi olla muutakin kuin lisää tavaraa ja luonnonvarojen kulutusta. Ilman talouskasvua yhteiskunta taantuu, jäämme jälkeen kansainvälisestä kehityksestä ja seurauksen on valinnanvapauden väheneminen, heikentyvä kyky kehittää ja ottaa käyttöön uutta teknologiaa. Olisivatko asiat ympäristön kannalta hyvin, jos olisimme lopettaneet talouskasvun 1970-lukuun?

12. Suomen tulee nostaa kehitysyhteistyövarat 0,7 prosenttiin kansantaloudesta vuoteen 2015 mennessä.

Suomi on sitoutunut tähän tavoitteeseen YK:ssa ja EU:ssa. Tavoitteen on saavuttanut viisi maata: Ruotsi, Norja, Tanska, Alankomaat ja Luxemburg. Suomen apu on viime vuosina kasvanut ja vastasi 0,54 prosenttia kansantaloudesta vuonna 2009. 0,7 prosentin saavuttaminen vuonna 2015 vaatisi nykyisten kasvuennusteiden mukaan 1,5 miljardia euroa.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Miksi 0,7 prosenttia? Miksei 2 % tai 8 %. Heitetäänpä 15 % kehiin. Suomi elää tälläkin hetkellä velaksi eikä puoli vuosisataa jatkuneesta kehitysyhteistyöstä näytä olleen kuin hetkellistä ja paikallista hyötyä. Korruptio ja asekaupat rehottavat. Samaan aikaan, jotkin kehitysmaat ovat kuitenkin omin voimin nousseet kehittyneiden teollisuusmaitten joukkoon. Minusta koko kehitysapu on otettava uuteen tarkasteluun. Jos pystymme kehittämään järjestelmän, joka saattaa kohdemaat todellisen kehityksen tielle ja vähitellen seuraavien vuosikymmenten aikana kansainvälisen yhteisön omillaan toimeentuleviksi täysivaltaisiksi jäseniksi, niin olen valmis kohottamaan kehitysyhteistyövaroja merkittävästi. Nykyisenkaltaisia tuloksia tuottava rahanhaaskaus voidaan lopettaa kokonaan.

13. Suomen pitää kehitysyhteistyössään erityisesti korostaa ehkäisy- ja aborttioikeuksien, äitiysterveyden ja seksuaalikasvatuksen parantamista.

Naisten oikeuksien ja terveyden vahvistaminen on osan mielestä tärkein tavoite ja väline köyhyyden ja väestönkasvun vähentämisessä. Toiset katsovat, että nämä moraalisesti, uskonnollisesti ja kulttuurisesti sensitiiviset kysymykset ovat kunkin maan sisäisiä asioita tai että kehitysyhteistyöllä on muita tärkeämpiä tavoitteita.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Näiden tavoitteiden toteutuminen poistaisi varmasti eräitä merkittäviä kehityksen jarruja. Jos kohdemaassa halutaan vaalia perinteisiä arvoja, jotka estävät maan kehityksen, niin niillä on tietysti oikeus tehdä se - ja meillä on oikeus auttaa niitä maita, jotka haluavat kehittyä.

14. Ostatko Reilun kaupan tuotteita?

Reilu kauppa pyrkii parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Kriitikot katsovat, ettei Reilun kaupan järjestelmä toimi tai ettei tuotemerkeillä voi muuttaa maailmaa kestävällä tavalla.

• Aina voidessani ja suosittelen tuotteita työpaikalle ja ystävilleni
• Usein
• Satunnaisesti
• En käytä Reilun kaupan tuotteita

Ehdokkaan kommentti

Tuotteita ei ole paljoa tarjolla. Kaikkia järjestelmiä on syytä tarkastella kriittisesti, mutta uskon, että kuluttajat ovat se todellinen voima, joka voi pakottaa muutokseen. Ainoa todella tehokas yritysten toimintaan vaikuttava voima ovat myyntiluvut. Minusta kaikkien kuluttajien tulisi huomioida tämä, mutta valitettavan usein samat henkilöt, jotka paasaavat erilaisista vääryyksistä, tukevat niitä itse muutaman sentin säästöjen vuoksi.

15. Julkisilla varoilla tulee ostaa tuotteet mahdollisimman edullisesti, vaikka olisi mahdollista, että ne on tuotettu epäeettisesti.

Verovarojen säästämiseksi julkiset hankinnat tehdään yleensä mahdollisimman edullisesti. Valtio, kunnat ja seurakunnat tekevät vuosittain hankintoja 27 miljardilla eurolla. Kehitysmaista tulevien tuotteiden osuus on nopeassa kasvussa. Osa niistä tuotetaan heikoissa työoloissa tai jopa lapsityövoimalla.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni julkisissa hankinnoissa tulisi varsinaisen hinnan lisäksi huomioida myös kokonaistaloudellisuus ja laatu sekä pyrkiä välttämään kokonaisuuden kannalta epäedullisten toimintatapojen suosiminen.

16. Kansainvälinen pörssivero kannattaa ottaa käyttöön.

Rahoitusmarkkinoiden liiallisen verotuksen ja sääntelyn pelätään vähentävän ihmisten ja yritysten lainansaantia ja yleistä talouskasvua. Toisaalta arvioidaan, että pörssivero vähentäisi keinottelua ja vakauttaisi rahoitusmarkkinoita. Verotulojen arvioidaan nousevan jopa 600 miljardiin euroon vuodessa, jos 0,05 prosentin vero valuutta-, osake- ja johdannaiskaupalle olisi maailmanlaajuinen.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Kannatan keinoja pitkäjänteisemmän sijoitustoiminnan suosimiseksi. Pieni, kaikissa maissa saman suuruiseksi sovittu vero voisi olla hyvä ajatus epävakautta aiheuttavan keinottelun hillitsemiseksi. En kannata verotusoikeutta millekään kansainväliselle elimelle.

17. Yritysten yhteiskuntavastuusta tarvitaan sitovampia kansainvälisiä sääntöjä.

Monien maiden ympäristö-, työ- ja ihmisoikeuslaeissa on aukkoja ja lukuisat yritykset ovat kehittäneet omia eettisiä sääntöjä. Joidenkin mielestä tarvitaan sitovia kansainvälisiä sääntöjä, jotka määrittelevät yritysten minimivelvollisuudet eri puolilla maailmaa ja rajoittavat hikipajoja, saastuttamista ja muuta epäreilua kilpailua. Toisten mielestä sääntelyä ei pidä lisätä.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Kannatan järjestelmää, jossa kaikki yritykset kilpailevat samoilla ehdoilla. On kestämätöntä, että suomalaisen yrityksen kannattaa siirtää tuotantonsa esimerkiksi Kiinaan, koska siellä ei tarvitse välittää päästörajoista ja työntekijöiden oikeuksista, ja tuoda sitten halvemmalla tuotetut tavarat Suomeen kilpailemaan tänne jääneiden yritysten kanssa hinnalla.

18. Suomen tulee pyrkiä puhtaaseen vapaakauppaan niin maatalous-, palvelu- kuin teollisuustuotteissa.

Vapaakauppa tarkoittaa tullien, tuotantomääriin vaikuttavien tukiaisten ja muiden kaupan esteiden poistamista.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Kansainvälinen vapaakauppa johtaa tehokkuuteen ja kehitykseen, mutta järjestelmää tulee kehittää oikeudenmukaisemmaksi ja kokonaisuuden kannalta järkevämmäksi estämällä edellisen kysymyksen kaltainen eri maiden erilaisten säännösten epäeettinen ja epätarkoituksenmukainen hyödyntäminen.

19. Tulisiko Suomen tuoda Venäjän politiikassaan vahvemmin esiin ihmisoikeuksien ja demokraattisten oikeuksien tila Venäjällä?

• Kyllä, Suomen ulkopolitiikan tulee heijastella tärkeäksi koettuja arvoja. Demokraattisempi Venäjä on myös luotettavampi yhteistyöpartneri.
• Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa.
• Ei, Suomen idänpolitiikan tulisi perustua rationaaliseen taloudellisten etujen tavoitteluun.
• Ei, Venäjän tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle.

Ehdokkaan kommentti

Tämä edellyttää uskottavan puolustuskyvyn säilyttämistä ja mielellään EU:n yhteisrintamaa.