Ulkopoliittinen Vaalikone 2011

1. Maahanmuuttoa pitää rajoittaa merkittävästi.

Vuonna 2009 Suomessa asuvien ulkomaalaisten lukumäärä nousi 12 463 ihmisellä. Suurimmat ulkomaalaisryhmät Suomessa ovat venäläiset (28 400) virolaiset (25 300), ruotsalaiset (8600) ja somalialaiset (5600). Kokonaisuudessaan Suomen väestöstä maahanmuuttajia on 2,5 prosenttia.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Suomesta on aina lähdetty enemmän ulkomaille kuin tultu tänne, mikä näkyy vanhempana ikärakenteena verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Suomi tarvitsee maahanmuuttoa tulevan työvoiman tarpeen vuoksi. Syrjäinen sijainti, vaikea kieli, ilmasto ja nykyinen oleskelulupakäytäntö rajoittavat työhön tulevien maahanmuuttoa – työperäistä maahanmuuttoa pitää pikemminkin helpottaa.

2. Suomen tulisi ottaa vastaan huomattavasti enemmän kiintiöpakolaisia YK:n pakolaisleireiltä.

Vuonna 2009 Suomi vastaanotti leireiltä 727 pakolaista, joista enemmistö oli kongolaisia, irakilaisia ja burmalaisia. Ruotsi otti leireiltä 1900 pakolaista, Norja 1200, Tanska 500 ja Islanti 30.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Suomalaisetkin hakivat vain sata vuotta sitten turvapaikkaa ulkomailta. Mummini ensimmäinen passi oli Nansenin passi. Suomen on kannettava vastuunsa maailman pakolaisuudesta. Koko maailmaa emme voi pelastaa, mutta voimme omalta osaltamme huolehtia heikoimmista. 10-15% kiintiöpakolaisista on hädänalaisia esimerkiksi sairauden vuoksi. Osuutta voitaisiin jonkin verran kasvattaa.

3. Suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi on tärkeämpää osoittaa rahaa kriisinhallintaan, rauhan rakentamiseen ja kehitysyhteistyöhön kuin Suomen aseelliseen puolustukseen.

Jotkut näkevät kehitysyhteistyön rauhantyönä, koska köyhyyttä vähentämällä se ehkäisee yhteiskunnallista epävakautta, konflikteja ja terrorismia. Toisten mielestä paras turvatakuu Suomelle on aseellinen puolustus.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Vastakkainasettelu ei ihan toimi, sillä asiat eivät ole täysin yhteismitallisia. Jos katsotaan tulevan vaalikauden säästökohteita, on vastaus yksinkertainen:säästöjä on etsittävä etenkin puolustusmenoista, mutta ei kehitysyhteistyöstä.

4. Suomalaisia rauhanturvaajia voidaan käyttää tukemaan laillista hallitusta väkivaltaisten ryhmien nujertamisessa, kun kriisinhallintaoperaatio on saanut kansainvälisen valtuutuksen.

Perinteisesti suomalaiset rauhanturvaajat ovat osallistuneet operaatioihin, jotka konfliktin kumpikin pääosapuoli on hyväksynyt. Nykyisin tällaisia operaatioita kuitenkin on harvoin, ja usein suomalaisjoukot tukevat laillisten hallitusten toimia esimerkiksi rikollisryhmiä tai vastarintaliikkeitä vastaan.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

On oltava erittäin vahvat ja poikkeavat syyt, että Suomen kannattaa muuttaa linjaansa. Suomen vahvuus ei ole rooli maailmanpoliisina, vaan rauhanvälittäjänä ja neutraalina neuvottelijana.

5. Lähi-idän konfliktia koskevissa kannanotoissaan ja toimissaan Suomen ja EU:n tulisi muuttaa kriittisemmäksi suhtautumistaan Israeliin.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Israelin voimapolitiikkaan tulee suhtautua kriitiisesti - väkivaltaa ei pidä hyväksyä kummaltakaan osapuolelta. Lähi-idän konfliktia ei ratkaista asein vaan neuvottelemalla ja sopimalla. EU on ollut viime aikoina näkymättömässä roolissa rauhanprosessissa. On hyvä, että Suomi tukee Palestiinaa kehitysyhteistyövaroin.

6. Pienaseita koskevia sääntöjä pitää huomattavasti tiukentaa niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Pienaseet aiheuttavat tragedioita Suomessa ja kehitysmaissa. Suomen aselupalakia tiukennettiin jonkin verran lokakuussa 2010. Kansainvälisellä asekauppasopimuksella voitaisiin estää aseiden myynti maille, joissa riski aseiden käytöstä ihmisoikeusloukkauksiin on huomattava.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Kansainvälisen asekaupan tiukennukset ovat tavoitteena hyvä. Valitettavasti sopimuksilla asekauppaa voi olla vaikea estää.

7. Minkälaista yhteistyötä Suomen pitäisi mielestänne tehdä Naton kanssa?

• Ei minkäänlaista tai nykyistä rajatumpaa
• Yhteistyö pitää säilyttää nykytasolla: osallistutaan harjoituksiin, sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin ja materiaaliyhteistyöhön.
• Yhteistyötä pitää tiivistää esimerkiksi osallistumalla täysimääräisesti Naton nopean toiminnan joukkojen toimintaan ja Baltian ilmavalvontaan.
• Liittyä täysjäseneksi

Ehdokkaan kommentti

Nykysuhde Naton kanssa on hyvä: tiedonvaihto ja aktiivinen yhteistyö hyödyttävät molempia. Suomen kannattaa panostaa EU-yhteistyöhön ja valmiusjoukkojen toimintaan. Sitoutumattomuus sotilasliittoon on myös vahvuus maailmanpolitiikassa, kun tarvitaan neutraalia neuvottelijaa.

8. Miten vastuu ilmastopäästöjen vähentämisestä tulisi jakaa globaalisti?

Ilmastonmuutos johtuu teollisuusmaiden historiallisista päästöistä. Yksi suomalainen aiheuttaa edelleen kymmenen kertaa enemmän päästöjä kuin yksi intialainen. Kehitysmaiden mielestä niiden pitää saada keskittyä köyhyyden vähentämiseen. Kokonaisuudessaan kehitysmaiden päästöt ovat kuitenkin jo nousseet puoleen koko maailman päästöistä.

• Vastuu kuuluu teollisuusmaille. Niiden pitää vähentää päästöjään ja rahoittaa ilmastotyötä kehitysmaissa. Myös vauraimpien kehitysmaiden on raportoitava päästöistään.
• Päävastuu kuuluu teollisuusmaille, mutta myös vauraimpien kehitysmaiden on rajoitettava päästöjensä kasvua.
• Kaikkien maiden pitää vähentää päästöjään.
• Päästörajoituksia ei tarvita.

Ehdokkaan kommentti

Päävastuu on teollisuusmailla, jotka ovat rakentaneet elintasonsa savupiiput tupruten. Vauraimmilta kehitysmailta on löydyttävä halua rajoittaa päästöjen kasvua. Köyhien kehitysmaiden mahdollisuudet vähentää päästöjään ovat olemattomat, vaikkeivat nekään voi jatkossa perustaa kasvuaan saastuttavaan teknologiaan.

9. Suomeen on säädettävä ilmastolaki, joka vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Vuosittaisiin päästöleikkauksiin velvoittava laki estäisi hallituksia vierittämästä vastuuta seuraaville hallituksille ja sukupolville. Kahden asteen tavoitteen saavuttaminen edellyttää teollisuusmailta yli 95 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2050 mennessä. Lain kannattajien mielestä laki auttaisi toteuttamaan tulevien vuosikymmenten päästövähennykset ennakoitavasti ja johdonmukaisesti.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Ilmastolaki olisi hyvä väline varmistaa, miten kansalliset päästövähennykset edistyvät. Vihreät ovat myös puolueena ilmastolain puolesta.

10. Seuraavan eduskunnan tulee myöntää lisää ydinvoimalupia.

Eduskunta myönsi heinäkuussa 2010 kaksi lupaa ydinvoimalaitosten rakentamiselle. On mahdollista, että seuraavalla hallituskaudella päätetään jälleen uusista ydinvoimaluvista. Päätöksillä on kansainvälistäkin merkitystä: ydinvoiman rakentamista harkitaan lukuisissa teollisuus- ja kehitysmaissa ja Suomen toimia seurataan tarkasti.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Kuluneella vaalikaudella myönnetyt kaksi ydinvoimalupaa sitovat Suomen energiapolitiikan jo aivan tarpeeksi ydinvoiman varaan.

11. Suomen politiikan päätavoitteena ei pidä olla talouskasvu.

Talouskasvu kuormittaa luontoa, sillä talous ja luonnonvarojen kulutus kasvavat Suomessa rinta rinnan. Työllisyyden säilyttäminen ilman kasvua kuitenkin vaatisi työn uudelleenjakoa. Ihmisten hyvinvointiin vaikuttaa talouskasvun lisäksi esimerkiksi tulonjako, vapaa-ajan määrä ja turvallisuus.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Kasvu ei ole politiikan tavoite mutta väline se on. Inhimillinen hyvinvointi ei lisäänny yksin talouskasvulla, vaan tarvitaan työn uudelleenjakoa ja oikeudenmukaista verotusta. Katson asiaa hyvinvointipalveluiden näkökulmasta: keskeisten palveluiden rahoitukseen tarvitaan jatkossakin rahaa. Tuotantorakennetta on reivattava kohti vihreää taloutta ja materiaalitehokkuuden on parannuttava huimasti.

12. Suomen tulee nostaa kehitysyhteistyövarat 0,7 prosenttiin kansantaloudesta vuoteen 2015 mennessä.

Suomi on sitoutunut tähän tavoitteeseen YK:ssa ja EU:ssa. Tavoitteen on saavuttanut viisi maata: Ruotsi, Norja, Tanska, Alankomaat ja Luxemburg. Suomen apu on viime vuosina kasvanut ja vastasi 0,54 prosenttia kansantaloudesta vuonna 2009. 0,7 prosentin saavuttaminen vuonna 2015 vaatisi nykyisten kasvuennusteiden mukaan 1,5 miljardia euroa.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Suomi on hitaasti saavuttamassa tavoitetta. Määrän lisäksi tärkeää on laatu ja miten varat suunnataan. Kehitysyhteistyövarojen on suuntauduttava köyhimpiin kehitysmaihin, köyhyyden vähentämiseen ja kansalaisyhteiskunnan tukemiseen.

13. Suomen pitää kehitysyhteistyössään erityisesti korostaa ehkäisy- ja aborttioikeuksien, äitiysterveyden ja seksuaalikasvatuksen parantamista.

Naisten oikeuksien ja terveyden vahvistaminen on osan mielestä tärkein tavoite ja väline köyhyyden ja väestönkasvun vähentämisessä. Toiset katsovat, että nämä moraalisesti, uskonnollisesti ja kulttuurisesti sensitiiviset kysymykset ovat kunkin maan sisäisiä asioita tai että kehitysyhteistyöllä on muita tärkeämpiä tavoitteita.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Työskentelin kaksi vuotta YK:n väestörahaston Etiopian maatoimistossa juuri näiden asioiden parissa. Maailmassa on 200 miljoonaa naista, jotka haluaisivat käyttää ehkäisyä, jos heillä olisi siihen mahdollisuus. Äitiys on kehitysmaiden naisten tavallisin kuolinsyy. Vuosituhattavoitteissa juuri äitiysterveydessä ollaan pahasti jäljessä. Nuorten ja naisten pitää saada halutessaan tietoa seksistä eikä konservatiivisten poliitikkojen päättää heidän puolestaan. Suomi on ajanut muiden samanmielisten maiden kanssa seksuaaliterveyden edistämistä. Näin pitää olla jatkossakin.

14. Ostatko Reilun kaupan tuotteita?

Reilu kauppa pyrkii parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Kriitikot katsovat, ettei Reilun kaupan järjestelmä toimi tai ettei tuotemerkeillä voi muuttaa maailmaa kestävällä tavalla.

• Aina voidessani ja suosittelen tuotteita työpaikalle ja ystävilleni
• Usein
• Satunnaisesti
• En käytä Reilun kaupan tuotteita

Ehdokkaan kommentti

Ostan kahvia, hedelmiä, viiniä ja muitakin reilun kaupan tuotteita. Olen myös seurannut tiiviisti viimeaikaista keskustelua reilun kaupan ongelmista paikallisten tuottajien näkökulmasta. Olen ollut tyytyväinen, että ongelmista on puhuttu avoimesti eikä maailma ole tässäkään valmis, vaan työ jatkuu.

15. Julkisilla varoilla tulee ostaa tuotteet mahdollisimman edullisesti, vaikka olisi mahdollista, että ne on tuotettu epäeettisesti.

Verovarojen säästämiseksi julkiset hankinnat tehdään yleensä mahdollisimman edullisesti. Valtio, kunnat ja seurakunnat tekevät vuosittain hankintoja 27 miljardilla eurolla. Kehitysmaista tulevien tuotteiden osuus on nopeassa kasvussa. Osa niistä tuotetaan heikoissa työoloissa tai jopa lapsityövoimalla.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Tärkeimpiä päätöksentekijöitä tässä ovat kunnat ja suuret julkiset hankkijat. Kaupunginvaltuutettuna pyrin tekemään kaikkeni, että Helsingin hankinnoissa huomioidaan tuotannon eettisyys.

16. Kansainvälinen pörssivero kannattaa ottaa käyttöön.

Rahoitusmarkkinoiden liiallisen verotuksen ja sääntelyn pelätään vähentävän ihmisten ja yritysten lainansaantia ja yleistä talouskasvua. Toisaalta arvioidaan, että pörssivero vähentäisi keinottelua ja vakauttaisi rahoitusmarkkinoita. Verotulojen arvioidaan nousevan jopa 600 miljardiin euroon vuodessa, jos 0,05 prosentin vero valuutta-, osake- ja johdannaiskaupalle olisi maailmanlaajuinen.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Ehdottomasti! Vielä kymmenen vuotta sitten haihatteluna jossain piireissä ohitettu pörssivero etenee Suomessa ja kansainvälisesti hyvässä myötätuulessa.

17. Yritysten yhteiskuntavastuusta tarvitaan sitovampia kansainvälisiä sääntöjä.

Monien maiden ympäristö-, työ- ja ihmisoikeuslaeissa on aukkoja ja lukuisat yritykset ovat kehittäneet omia eettisiä sääntöjä. Joidenkin mielestä tarvitaan sitovia kansainvälisiä sääntöjä, jotka määrittelevät yritysten minimivelvollisuudet eri puolilla maailmaa ja rajoittavat hikipajoja, saastuttamista ja muuta epäreilua kilpailua. Toisten mielestä sääntelyä ei pidä lisätä.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Kansainvälisillä säännöillä voidaan vaikuttaa kansalliseen lainsäädäntöön. Toteutus ja valvonta ei tule olemaan helppoa. Yhtä lailla tarvitaan edelleen kuluttajia vaatimaan tuotantoketjujen avoimuutta.

18. Suomen tulee pyrkiä puhtaaseen vapaakauppaan niin maatalous-, palvelu- kuin teollisuustuotteissa.

Vapaakauppa tarkoittaa tullien, tuotantomääriin vaikuttavien tukiaisten ja muiden kaupan esteiden poistamista.

• Täysin samaa mieltä
• Jokseenkin samaa mieltä
• Jokseenkin eri mieltä
• Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti

Vapaakaupan vaatimukset ovat osin tulleet tiensä päähän. Nykyisessä vapaakaupassa on yhä epäsuhta, kun kehitysmaiden tärkeimmät vientituotteet maataloudesta eivät pääse kilpailemaan pohjoisen markkinoille.Suomi sai kehittyä suljettujen markkinoiden suojissa ja sama oikeus pitäisi olla kaikilla mailla – protektionismia en kaipaa, mutta jotain välimuotoa vapaakaupan ehdottomuuden ja täysin suljettujen markkinoiden välillä. EU:n maataloustukia on karsittava ja kannusteet tehotuotantoon lopetettava. Jonkinlaista maataloustukea on Suomessa oltava jatkossakin, jos haluamme jatkaa omaa tuotantoamme.

19. Tulisiko Suomen tuoda Venäjän politiikassaan vahvemmin esiin ihmisoikeuksien ja demokraattisten oikeuksien tila Venäjällä?

• Kyllä, Suomen ulkopolitiikan tulee heijastella tärkeäksi koettuja arvoja. Demokraattisempi Venäjä on myös luotettavampi yhteistyöpartneri.
• Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa.
• Ei, Suomen idänpolitiikan tulisi perustua rationaaliseen taloudellisten etujen tavoitteluun.
• Ei, Venäjän tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle.

Ehdokkaan kommentti

Kyllä, tottakai. Tosin en ole varma, miten paljon suurvaltio kuuntelee meidän ohjeitamme.